Blogista inspiraatiota yrittäjyyteen, työllistymiseen sekä maalla asumiseen

Julkaistu

Tiedottamista yrittäjyydestä ja työllistämisestä on nostettu hankkeessa esiin blogi -kirjoitusten avulla Nelinvoimaa-sivustolla. Kirjoituksia on julkaistu kolmisenkymmentä. Vieraskynäkirjoituksien teemana on ollut työelämän monipaikkaisuus ja etätyön mahdollisuudet alueella.

Hanke tuotti lisäksi Nuori yrittäjyys -teemaisia blogikirjoituksia alueen nuorista yrittäjistä, joista Topi Toivosen jutun julkaisi myös 4H Suomi.

Topi kannusti kokeilemaan yrittäjyyttä matalalla kynnyksellä.

– Jos on itsellä jonkinlainen idea, mitä voisi alkaa tekemään, niin on hyvä lähteä vaan jostakin liikkeelle. Ihan pienestäkin. Eihän kukaan voi olla seppä heti syntyessään. Kannustaisin ja suosittelisin, että koittakaa ehdottomasti, jos yritysidea löytyy ja on motivaatiota yrittää!

Sukupolvenvaihdokset ja yrityskaupat näkyviksi

Lisäksi kirjoitimme sukupolvenvaihdoksista ja yrityskaupoista tarkoituksena tehdä paikat näkyviksi, jotta tieto tavoittaisi potentiaaliset jatkajat.

– Yhdenkin onnistuneen sukupolvenvaihdoksen myötä, palvelut ja paikallisuus säilyisivät pienissä kunnissa, sekä osaaminen ja verorahat jäisivät alueelle, sanoi T Järvinen Oy LKV:n Teuvo Järvinen.

Tässä kaikki sukupolvenvaihdosjutut:

Ajatuksista yrityksestä luopumisesta kannattaakin kertoa ääneen, sillä esimerkiksi Sanni Hölttä tarttui tilaisuuteen.

– Kun näin Nelinvoimaa.fi-jutun Teuvo Järvisen halusta löytää toiminnalleen jatkajaa, herätteli se minussa kiinnostusta.

– Teuvon näkemys monialayrittäjyydestä ja palveluiden jatkuvuudesta alueella kolahti minuun, muistelee Sanni.

Yrittäjyys ympärillämme

Nelinvoimaa-alueen yrittäjien ajatuksia yrittäjyydestä on ollut mukava kuulla hankkeen matkanvarrella. Pasi Joronen (Henkilöstöravintolat Pasi Joronen) kiteytti yrittäjyyden ytimen humoristiseen tyyliinsä:

– Kun jaksaa heilutella riittävästi käsiään ja jalkojaan ja muistaa käyttää välillä vähän päätään, näyttää yrittäjyys valoisalta myös jatkossa.

Jokaisella yrittäjällä on tarina takanaan. Yrittäjäpolulle oli lähdetty määrätietoisen suuntaamisen, sattuman kuin ajautumisenkin kautta.

– Hyppy yrittäjäksi oli omalla kohdallani aika raju. Aiempaa yrittäjäkokemusta ei ollut, intoa sitäkin enemmän, kertoi Camping Sysmän Mia Tommola.

Hoivapalvelu Kaislan Katri Auvinen sai apua Uusyrityskeskukselta ja Joutsan kunnalta yrityksen perustamiseen (Nelinvoimaa-alueen toimijoihin voit tutustua täällä) ja pääsi alkuun starttirahan turvin. Katri, kuten moni muukin yrittäjä, nosti esille kirjanpitäjän merkityksen yrittäjälle.

– Kaikki se palkkoihin liittyvä työntekijän palkkaamisessa on uutta, mutta onneksi olen saanut kirjanpitäjältäni siihen tukea, että osaan kaikki lomakorvaukset ja muut, ottaa huomioon.

Yrittäjyys oli kaikille haastattelemillemme yrittäjille ”oma juttu” ja sen hyvät puolet nousivat usein esille, joskus sarkasmin muodossa, kuten PMS kunnas Ky:n Pasi Salmikunnaksen haastattelussa.

– Niin, jos elää siinä fantasiassa, että yrittäjä on vapaaherra. Oikeastihan se tarkoittaa, että on verottajan orja. Tietysti, jos pitää siitä, ettei ole kolmeen vuoteen lomaa, niin mikä ettei. Sanoisin yrittäjyyttä harkitseville, että eti vaan palkkatyötä. Kyllä se on parempi.

Se siitä, Pasi viihtyy yrittäjänä ja sai siitä juuri tunnustuksen Pertunmaan yrittäjien ja kunnan valittua hänet vuoden yrittäjäksi.

Yrittäjän ominaisuudet

Haastatteluissa pohdittiin myös yrittäjän ominaisuuksia.

– Yrittäjyydessä pitää jostain asioista ymmärtää luopua ja samalla kehittää jo jotain uutta. Ei voi elää omassa kuplassaan ja työssään liian tiukasti kiinni, avaamatta läppiä muuhun maailmaan, totesi mm. Hotelli Ravintola Aatto ja Ellin yrittäjä Visa-Matti Kuitunen.

Maanrakennus-, kuljetus- ja koneurakointipalveluita sekä rengasliike Haapahallin yrittäjä Henry Laitinen puolestaan peräänkuulutti yrittäjän asennetta.

– Yrittäjä itse valitseemiten asennoituu yrittäjyyteen. Sellainen ajatusmaailma ei sovi tähän muottiin, missä työnteko koetaan pelkästään rasittavana ja vain työn ulkopuolinen aika on hyvää aikaa.

Yrittäjyys pienellä paikkakunnalla

”Kentällä” tuli usein vastaan, kuinka pienen paikkakunnan antina pidettiin yrittäjien luovuutta ja palveluasennetta. Ja toden totta yrittäjät nostivat palvelun tärkeyden itsekin usein esille: tyytyväiset asiakkaat ja hyvä työnjälki olivat heille ensisijaisen tärkeitä.

– Asiakkaita pitää palvella nöyrästi ja tasa-arvoisesti, ajatellen aina asiakkaan parasta, kiteytti työmoraalinsa Sysmän Kello ja Kulta liikkeen yrittäjä Anne Laitinen.

Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa yrittäjät kehuivat lähes järjestään.

– Ei tarvitse mennä lakki kourassa kysymään, että voisiko tehdä yhteistyötä, sanoi Maalausliike Uotisen Timo Uotinen.

– Täällä autetaan kaikki toisiamme, Karoliina Viitasaari komppasi.

Yhteistyötä halutaan tehdä enenevästi myös yli kuntarajojen.

– En millään tavalla halua nähdä tai kokea rajoja näiden pienten kuntien välillä. Toisen yrittäjän palveluiden markkinointi yli kuntarajojen on kaikkien etu, sanoi Järvipesulan Sirkka Rolig.

Usein esille nostettu seikka oli myös maaseutukuntien yrittäjyyden sesonkiluonteisuus ja monialayrittäjyys.

Salmela Oy:n Jouko Viljarannan mielestä pienellä paikkakunnalla monialayrittäjyys on usein ainut mahdollisuus toimia kannattavasti myös ympärivuotisesti.

– Täytyy löytää liiketoimintaa täydentävää muuta toimintaa, rasittamatta liikaa itse päätoimintaa. Myös kunnan sisällä yritysten välinen yhteistyö on välttämätöntä, naapurikuntia unohtamatta tiivistää Jouko.

On muistettava, että jokainen yrittäjä on käyntikortti alueelle ja tekee osansa elinvoimaisuuden säilyttämisessä. Ja esimerkiksi Frans Eerikin marjatila tuo Pertunmaan kaltaiseen pieneen kylään myös uusia kasvoja. Parhaimmillaan tila on työllistänyt 57 kausityöntekijää. Lue juttu tästä.

Kiitos siis, että yritätte🙏

Sosiaalinen yrittäjyys ja palkkatuki

Blogissamme haastattelimme myös sosiaalisen yrityksen yrittäjää sekä palkkatuella työllistynyttä työntekijää. Tämä on ehdottomasti maailma, mistä tulisi puhua enemmän. Sosiaalinen työpaikka voi todellakin olla ponnahduslauta, tarvittava sysäys eteenpäin.

Kerkesin Teppo Hurmeen mielestä tuettuja työpaikkoja tulisi olisi enemmän.

– Ei tarvitsisi välttämättä olla sosiaalinenkaan yritys, mutta kuitenkin tarjottaisiin mahdollisuuksia työllistyä, Teppo kannustaa yrittäjiä.

– Työkokeilut ovat hyviä, kun työntekijä ja työnantaja voi rauhassa pohtia, soveltuuko henkilö paikkaan ja katsoa, mikä tehtävänkuva olisi paras. Tai sitten todeta, ettei henkilö ole vielä valmis, Teppo sanoi.

Joutsan TyöVarikolla palkkatuella työskentelevä Katja Kaitala kertoi puolestaan kokemuksistaan.

– Työnantaja hyötyy palkkatuesta, koska se kompensoi alentunutta työkykyäni. Toisaalta minä sain työpaikan alalta, jossa koen onnistuvani ja osaavani toimia.

Maalla asumisen helmet

Mahtavat maisemat tulivat tutuiksi Hartolan loma-asukkaille, Merja ja Kyösti Itäniemelle, joiden melontaretkelle Tainionvirralla lukijat pääsivät mukaan.

Blogipostauksia tehdessä tuli selväksi, kuinka puhdas luonto, metsän antimet ja rauhaisa ympäristö ovat alueen asukkaille kuin vapaa-ajan asukkaillekin merkittäviä syitä asua maaseudulla.

– Täällä maaseudulla meillä on rauhallista ja puhdas ja kaunis luonto lähellä. Vaikka ne ovatkin arjessa läsnä koko ajan, en pidä niitä itsestään selvänä. Juuri ympäristöllä on suuri merkitys siihen, miksi itsekin olen täällä Pertunmaalla viihtynyt. Ja hevoset tietysti, Kuuselan Ratsutallin Satu Kauppi summasi.

Toisille edellä mainitut seikat ovat olleet sysäys muuttaa maalle.

Kuopiosta Hartolaan työn perässä muuttanut hyvinvointikoordinaattori Johanna Huttunen arvostaa asumisympäristöään.

– Täältä löytyy kaikki, mitä elämääni tarvitsen. Ihania, välittäviä ihmisiä, työ mistä tykkään ja unelmien koti. Olen aina halunnut maalle, koska luonto ja eläimet ovat ykkösasia elämässäni, summasi Johanna.

Etelä-Suomen kautta Pertunmaalle muuttanut Villintila yrittäjä Heidi Seppälä kertoi nauttivansa maaseutuasumisesta.  

-Helsingissä asuessani heräsin viideltä, vein lapset päiväkotiin kuudeksi ehtiäkseni töihin seitsemäksi. Esplanadilla kävellessä ihmettelin, että miten nämä ihmiset kulkevat näin kauheata vauhtia? Minä en ole noin nopea, enkä haluakaan olla noin nopea!

Ja oli blogimme vieraissa myös heitä, jotka olivat tehneet paluumuuton takaisin kotikonnuilleen, kuten sysmäläinen Markkalan talon yrittäjä Tuija Valkeavuori-Mononen.

– Tuntui kuin kotiin olisi tullut. Ihmiset täällä tuntuvat vaan niin omilta tyypeiltä.

Valokuvaaja (ja kaikkea muuta sen lisäksi) Ilona Savitie muutti puolestaan Joutsaan.

– Helminä täällä ovat ne ihmiset, jotka innostuvat, uskaltavat, tekevät ja järjestävät, ja joiden ansiosta pikkupitäjässäkin tapahtuu aina jotain kivaa.

Kuva: Sami Mäkinen

Niin, nämä alueen ihmiset ja yhteisöllisyys. Helsinkiläinen yksinyrittäjä, yli 30 vuotta Pertunmaalla mökkeillyt Pertunmaan valtuuskunnan puheenjohtaja Silja Latvanen totesi.

– Täällä koen olevani osa yhteisöä paljon vahvemmin kuin suuressa kaupungissa.

No entäpä, jos Nelinvoimaa -alueelta ponnistanut jääkin maailmalle? Kyllä kyllä, hekin voivat ylpeydellä kantaa juuriaan, tätä mieltä on sysmäläislähtöinen Salsa Concept Oy:n yrittäjä Sarita Saloheimo.

– Väheksymme liiaksi juuriemme merkitystä – vaikka todellisuudessa olemme sitä, mistä tulemme. Olen sysmäläinen, eikä se irtoa minusta, vaikka kuinka tärkkäisin kauluksiani. Ja onhan se nyt vaan eri juttu kertoa olevansa Sysmästä kuin ”ihan vaan Espoosta”.

Ja kuten yrittäjyydessä, kaikessa muussakin on hyvä ymmärtää kehittyä. Vapaa-ajanasukkaat ja monipaikkaiset etätyöläiset, osaavat kertoa alueen kehitystarpeista ”ulkopuolisen” silmin. He havaitsevat ehkä jotakin, mikä meiltä asukkailta jää huomaamatta.

Toisaalta taas antaa palautetta, mikä vetää puoleensa, jopa pysyvään asumiseen.

– Hartolassa tuntuu olevan tällä hetkellä aktiivinen ja eteenpäin suuntaava ilmapiiri. Tämä on myös meille tärkeä asia, kun mietimme, mihin asetumme asumaan aktiivisen työuran jälkeen, kertoi Hartolan vapaa-ajanasukas, yrittäjä Hillevi Päällysaho (Reloud Oy)

Kuva: Hillevi Päällysaho

Lopuksi: Jaksamisen eväät

Pitkä blogipostaus on hyvä päättää työterveyshoitaja ja sivutoimisen yrittäjän Elisa Mannila tsemppiviestiin korona-aikakautena.

– Yritetään keskittyä asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa ja löytää arjestamme asioita, jotka tässä hetkessä tuottavat mielihyvää ja iloa.

 Tähän pyritään! Suuri kiitos kaikille blogimme haastateltaville ja vieraskynäilijöille.