YRITYSTARINA: Hevostytöstä ratsutalliyrittäjäksi

Julkaistu

Satu Kauppi ja hevosia Kuuselan Ratsutallilla.
”Hevonen on viisas ja herkkä eläin, jota pitää osata lukea”, Satu Kauppi sanoo.

Pertunmaalla sijaitsevan Kuuselan Ratsutallin yrittäjä Satu Kauppi muutti Kuuselan tilalle Mikkelin kupeesta 1990-luvulla ja hän on miehensä Juha Kaupin kanssa tilan kolmas sukupolvi.

– Muutin mieheni perässä tänne ja katua ei ole tarvinnut. Tykkään asua maalla ja olen ollut aina hevostyttö, Satu kertoo.

Pidän todella paljon ratsastustuntien vetämisestä ja työskentelystä ihmisten kanssa, sekä hevosten hoitamisesta.

Hevosia Kuuselan tilalla on ollut 1920-luvulta saakka. Pienimuotoista tallitoimintaa oli jo Sadun muuttaessa tilalle, mitä Satu on vuosien saatossa kehittänyt ja työllistänyt sillä itsensä. Satu on myös opiskellut ratsastuksenohjaajan ammattitutkinnon sekä käynyt hevostalousyrittäjäkoulutuksen.

– Valintakysymys tämä yrittäjyys on ollut, Satu sanoo.

– Pidän todella paljon ratsastustuntien vetämisestä ja työskentelystä ihmisten kanssa, sekä hevosten hoitamisesta. Tässä on yhdelle ihmiselle riittävästi. Ja aikuistuneet omat tytöt, Anna ja Aino, auttavat leireillä, tunneilla ja tallitöissä tarvittaessa.

Suomen Ratsastajainliiton kyltti Kuuselan Ratsutallilla.
Kuuselan ratsutallin ratsastustunnit ovat Suomen ratsastajainliiton hyväksymiä.

VALTTIKORTTINA PIENUUS

Asiakaskunta koostuu kaiken ikäisistä. Toisinaan hevosia vuokrataan ulkopuolisille tunnin vetäjille koulutunteihin ja toisinaan taas kenttää vuokrataan omilla hevosillaan ratsastaville. Kuuselan Ratsutallin valttikortteina Satu pitää pieniä ryhmiä ja yksilöllistä ohjausta ”yksäreillä”.

– Pieni ratsastuskoulu pystyy henkilökohtaisempaan ohjaukseen. Kesäasukkailta tullut juuri tästä positiivista palautetta, kun vertaavat meitä isoihin talleihin, Satu kertoo.

Hevosia Kuuselan Ratsutallilla.
Kuuselan Ratsutallilla on neljä suomenhevosta ja neljä ponia.

Tällä hetkellä tallilla on neljä suomenhevosta ja neljä ponia.

– Meillä on täällä hyvät puitteet, kentät ja rakennukset asiakasvessoineen ja suihkuineen ratsastustoiminnalle. Toiminta on kuitenkin kausiluonteista, koska meillä on vain ulkokenttä, Satu sanoo.

Tänä vuonna toimintaa rajoitti myös korona, mikä peruutti perinteisesti aikaisempina vuosina järjestettyjä yö- ja päiväleirejä sekä ponikerhon. Satu näkee nykyisessä maailmantilanteessa myös positiivisen puolen.

– Uskoisin, että korona nostaa kotimaanmatkailun arvostusta. Täällä maaseudulla meillä on rauhallista ja puhdas ja kaunis luonto lähellä. Vaikka ne ovatkin arjessa läsnä koko ajan, en pidä niitä itsestään selvänä. Juuri ympäristöllä on suuri merkitys siihen, miksi itsekin olen täällä Pertunmaalla viihtynyt. Ja hevoset tietysti, Satu summaa.

Teksti ja kuvat:
Kaisa Karlsson
Pienten kuntien elinvoimaa -hanke

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *