Alueellinen lähihoitajakoulutus edisti pienten kuntien yhdenvertaisuutta
Julkaistu
”Kiitos järjestämisestä. En muuten olisi lähtenyt opiskelemaan”
Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeessa (1.2.2020 – 31.12.2021) edistettiin työllistymistä ja työvoiman saatavuutta maakuntarajat ylittäen.
Hartolan, Joutsan, Pertunmaan ja Sysmän työvoimaan liittyvässä kartoituksessa syksyllä 2019 nousi esille erityisesti vanhusten hoiva-alan työvoimapula. Rekrytoinnissa on haasteita saada yhtään hakemusta avoimiin lähihoitajan paikkoihin. Opintojen keskittyminen kaupunkikeskuksiin ei palvele kaikkia ja voi muodostua kynnyskysymykseksi maakunnissa julkisenliikenteen vähäisyyden ja pitkien välimatkojen vuoksi.
Tavoitteeksi: Luodaan koulutusyhteistyönmalli hoiva-alalle yli maakuntarajojen ja edistetään näin yhdenvertaisuutta koulutuksen ja työvoiman saavutettavuudessa maakunnissa.
Mallin luominen
Koronan takia koulutuksen suunnittelu siirtyi heti verkkototeutukseen. Oppilaitosten, TE-hallintojen ja työnantajien innostunut mukaan tulo hankkeen alussa oli merkittävä tekijä koulutussuunnittelun etenemiselle. Ylimaakunnallisesta laajasta toimijajoukosta johtuen, hankkeen koordinointityössä huomioitavaa oli ”oikeiden avainhenkilöiden” löytyminen eri organisaatioista ja koko hankkeen ajan runsas yhteyshenkilöiden vaihtuvuus.
- Hanke: yhteistyön koordinointi, markkinointi, matka- ja tilajärjestelyt, palautteen kerääminen
- Oppilaitokset: koulutuksen sisällön suunnittelu ja toteutus
- Työnantajat: opiskelijoiden työssäoppimisen järjestäminen ja ohjaus
- TE-palvelut: Koulutus osaksi TE-palveluiden koulutustarjontaa, tiedottaminen työttömille työnhakijoille
- ELY-keskukset: samat käytänteet jokaiseen maakuntaan TE-palveluiden osalta
- Kunnat: koulutuspaikkojen osoittaminen ja niiden maksuttomuus, tilajärjestelyissä avustaminen
Ylimaakunnallinen Lähellä lähihoitajaksi -koulutusmalli luotiin alueen työnantajien, oppilaitosten, TE-hallinnon ja kuntien kanssa. Mallissa päädyttiin Ikääntyvien hoitoon ja kuntoutumiseen suuntautuvaan lähihoitajakoulutukseen.
Koulutusyhteistyömallin aloitusvaiheen perustaksi asetettiin kolmen oppilaitoksen yhteistyö. Alkukesän -20 ennakkomarkkinointikampanjan jälkeen Esedu jäi yhteistyömallista pois, koska koki kolmen oppilaitoksen toteutuksen olevan yhdellä ryhmällä liian raskas ja kustannustehoton. Suunnittelua jatkettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Gradian ja Koulutuskeskus Salpauksen yhteistyöhön pohjautuen, missä lähihoitajatutkinto muodostuu alueella toteutuvista lähiopinnoista, etäopinnoista ja työssäoppimisesta.
Gradian syyskuussa -20 käynnistämä koulutushaku oli avoin työttömille työnhakijoille, omaehtoisille- ja oppisopimusopiskelijoille. Laajan kohderyhmän perustana oli riittävän iso ryhmän saaminen, jotta koulutus saadaan toteutukseen.
Lähellä lähihoitajakoulutuksen markkinointi
Kaikissa hankekunnissa järjestettiin syyskuussa infotilaisuudet,joissa sai lisätietoa koulutuksen sisällöstä, käytännön toteutuksesta ja opintoetuuksista. Tilaisuuksiin osallistui Gradian ja Keski-Suomen TE-hallinnonedustajien lisäksi noin 50 koulutuksesta kiinnostunutta, sekä työnantajien edustajia alueelta.
Mallin vetovoimatekijöinä oletettiin olevan paikallisuus (opiskelijakynnyksen madaltaminen), hyvät työllistymisnäkymät alueella sekä motivoituneet työnantajat ottamaan opiskelijoita. Näillä koulutusta myös markkinoitiin (”me odotamme jo” -slogan, ”lähellä lähihoitajakoulutus”).
Koulutushaku sai medianäkyvyyttä ja runsaasti hakijoita (40).
”Hieno ja tuloksellinen opiskelijoiden hakukampanja + lukuisat jutut mediassa! ” -Oppilaitoksen asiakkuuspäällikkö
Hankkeen kustantaman soveltuvuusarvion jälkeen aloituspaikan sai 27.
Gradia linkitti opiskelijat työpaikoille heti valintojen jälkeen. Työssäoppimispaikkoina on yksityisen, julkisen ja 3.sektorin toimijoita alueelta.
Gradia käynnisti lähihoitajakoulutuksen Joutsassa 18.1.2021. Syksyllä -21 koulutusta jatkoi Salpaus Päijät-Hämeessä ja lähiopetus siirtyi Sysmään. Hanke avusti kuljetuksissa ja tilojen järjestämisessä.
Positiivista oli, että lähihoitajantutkintona aloitettu opintopolku oli mahdollista jatkaa hoiva-avustajantutkintona, näin opintoja ei tarvinnut keskeyttää kokonaan.
Koulutuksesta on valmistumassa neljätoista lähihoitajaa ja kaksi hoiva-avustajaa, joista useat haluavat työllistyä, ja myös työllistyvät, työssäoppimispaikkoihinsa.
LÄHELLÄ LÄHIHOITAJAKSI KOULUTUSPALAUTTEET
”Aivan mahtava idea oli tämän järjestäminen. Kannustan jatkamaan, teette tärkeätä työtä kuntien hyväksi.” -Opiskelija
Hankkeessa kerättiin touko- ja marraskuussa 2021 opiskelija-, työnantaja- sekä oppilaitospalautteet. Opiskelijapalautteita (nimetön kyselylomake) saimme 15/27 ja 7/27 (+ kolme puhelimitse) ja työnantajapalautteita 7/13 (nimetön kyselylomake) + haastattelemalla (Teams, puhelin, vierailut). Toteuttavat oppilaitokset antoivat omat vapaamuotoiset palautteensa kaksi kertaa.
Isojen oppilaitosten jalkautumista pieniin kuntiin voidaan jo itsessään pitää myönteisenä asiana ja merkittävänä piristysruiskeena pienten kuntien toimijoille ja työnantajille. Reuna-alueiden työnantajien ja oppilaitosten yhteistyö vahvistui, mikä mahdollistaa opiskelijoiden saamisen työharjoitteluun, työssäoppimaan ja tutustumaan mukana olevien kuntien työmahdollisuuksiin jatkossakin.
”Tämä toteutusmalli / kokeilu on juuri sitä mitä koulutuksen järjestäjän tuleekin tehdä eli kouluttaa työelämän tarpeisiin.” –Opettaja
Kokeilu osoittaa sen positiivisen seikan, että alueelta (pienistä kunnista) löytyy alasta motivoituneita hoivatyöntekijöitä, kunhan opintomalleja kehitetään maakuntaystävällisemmäksi. Oppilaitosten jalkautuminen maakuntiin ja uusien toimintamallien kehittäminen on jatkossa entistä tärkeämpää, kun oppimismuodot näyttävät painottuvan yhä enenevissä määrin työssäoppimiseen kaikilla toimialoilla.
”Opiskelijat ovat tulevaisuus.” – Työnantaja
Koulutuskokeilu osoitti, että lähelle tuotu koulutus madaltaa työttömän/ammatinvaihtajan tai muun opiskelijan osallistumista koulutukseen.
”Tämänhetkinen elämäntilanne ei olisi sallinut 5 kertaa viikossa koulunpenkkiä esimerkiksi Lahdessa.” -Opiskelija
Oppilaitokset saivat mukana olosta kokemusta jalkautumisesta maakuntiin ja työelämäpainotteisesta koulutusmallista, muun muassa opetuksen suunnittelusta ja resurssoinnista, opiskelijavalinnoista, opintojen rakenteesta ja kestosta, oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan vastuiden jakamisesta ja työpaikkaohjaajien roolin tärkeydestä. Tästä seuraavaksi vielä tarkempi yhteenveto.
MALLIN VETOVOIMA- JA PITOVOIMATEKIJÄT SEKÄ OPIT
”Lähihoitajakoulutus oli ollut mielessä jo pitkään, tämä oli täydellinen mahdollisuus minulle.” -Opiskelija
Vetovoimatekijöiksi tässä mallissa opiskelijapalautteen mukaan (syyt hakeutua opintoihin sekä pysyminen opinnoissa) olivat:
- opinnot ja työssäoppiminen lähellä (mainintoina mm. autottomuus ja huono julkinen liikenne ei noussut esteeksi, sekä ajankäytöllisesti matkoihin ei mennyt paljoa aikaa)
- hyvät työllistymisnäkymät alueella
- opintojen sopiminen elämäntilanteeseen
- halu työllistyä alalle
- halu kehittyä vanhustyössä
- tutkinto
- opiskelun työelämäpainotteisuus
Se, että opiskelija jatkaa opinnot loppuun ja kiinnittyy työpaikalle (pitovoima) näyttäisi olevan palautteiden mukaan merkitystä
- opiskelijan työ- ja opiskelutaidoilla
- elämäntilanteella
- motivaatiolla kehittyä ja työskennellä vanhustyössä
- työssäoppimispaikalla (eettinen hoitotyö, yhteensopivuus ohjaajan kanssa, vastaanotto ja ohjaaminen)
- lähellä tapahtuvalla opiskelulla
- tutkinnon saamisella
Opit
- Relevantit sidosryhmät
- Tarkempi opiskelijaseulonta
- Huomiota opintojen rakenteeseen ja kestoon
- Tarkemmat pelisäännöt
- Opettajien määrään ja työaikaan resurssoitava enemmän
- Vastuiden jakautuminen tarkennettava oppilaitos-työssäoppimispaikka
- Oppilaitosten ja työnantajatahojen tiiviimpi yhteistyö
- Jatkossa yhden oppilaitoksen järjestämänä
Relevantit sidosryhmät
Sidosryhmien kokoamisessa on pohdittava niiden kokoa sekä mm. sosiaali- ja terveysalan yksikön mukana oloa tarkemmin. Ryhmän suuri koko toi haasteita toimijoiden vilkkaan vaihtumisen ajantasaistamisessa ja suunnittelutyössä.
Tarkoituksenmukaiseksi koettiin, että vastuuopettajat nimettäisiin varhaisessa vaiheessa ja he olisivat mukana käytännön asioiden (esim. opetustilojen arvioinnissa) ja koulutusten sisältöjen suunnittelussa.
Tarkempi opiskelijaseulonta
Tämän kaltaisen opiskelumuodon todettiin olevan vaativa opiskelijalle, minkä vuoksi jatkossa toivottiin tarkempia kriteerejä opiskelijavalinnoissa vastaavissa koulutusmalleissa.
Mallin koetaan soveltuvan
- täysi-ikäisille
- motivoituneille
- vastuullisille ja itsenäiseen työskentely-/opiskelutapaan kykeneville (itseohjautuvuus)
- digitaidot omaaville (etäopiskelu + työelämässä)
- työelämästä ja sen pelisäännöistä kokemusta omaaville
Mallin ei koettu soveltuvan erityistuen tarpeessa oleville tai heikon kielitaidon omaaville.
Jatkossa myös opettajat toivoivat pääsevänsä vaikuttamaan opiskelijavalintoihin hakijahaastatteluiden kautta.
Opintojen rakenne ja kesto
Opiskelutahti on ollut niin opettajien, työnantajatahojen kuin opiskelijoidenkin mielestä liian tiukka, minkä vuoksi sitä on tarkistettava mahdollista jatkoa ajatellen.
Opintojen tarkempi suunnittelu ja integrointi:
- Teoriaopintojen lisääminen ennen kentälle jalkautumista koettiin tarpeelliseksi
- Opintojen rakenne voisi olla toisenlainen
Tarkemmat pelisäännöt
Kaivattiin myös tarkempia pelisääntöjä. Esille nousseita seikkoja, joissa oli ollut epäselvyyttä mm. opiskelija- vai työpaikkalähtöinen osallistuminen työssäoppimiseen (kuka sanelee työvuorot), poissaolot ja niistä ilmoittaminen, opiskelijaterveydenhuolto, koulutussopimus/TE/oppisopimus opiskelija aiheuttivat selkkauksia (lomat, etuudet ym.), ohjausvelvoitteet, työvoimaan laskeminen.
Opettajien resurssointi
Opettajien työn resurssoinnissa ja aikataulutuksessa on otettava huomioon ajankäyttö
- aloitukseen vaadittaviin järjestelyihin
- opiskelijoiden alkutilanteen ja oppimisen haasteiden kartoittamiseen (esim. lähtötasotestit)
- oppilaan ohjaamiseen ja tukemiseen, osaamisen tunnistamiseen ja hoksaukseen (henkilökohtainen opintopolku)
- työssäoppimispaikkojen kanssa verkostoitumiseen ja yhteistyöhön
Lisäksi palautteista ilmeni, ettei yhden vastuuopettajan varaan koulutusta kannata jatkossa rakentaa (poissaolot ym. tulee huomioida).
Opettajilta mallissa koettiin vaadittavan
- työelämälähtöistä ajattelutapaa ja kokemusta yhteistyöstä työnantajien kanssa
- autoa ja halua tehdä työtä maakunnassa
- joustavuutta työaikojen ja oppimisympäristön suhteen
- epävarmuuden sietämistä
- intohimoa kehittää koulutusmalleja/työssäoppimista
Vastuiden jakautuminen oppilaitos-työssäoppimispaikka
Työssäoppimispaikoilla koettiin, että opiskeluvastuuta oli liikaa heillä ja työpaikkaohjaajilla suuri työtaakka. Kerrottiin ohjaajien olleen toisinaan väsyneitä ohjaamisen viemään aikaan.
Opettajapalautteen mukaan rajapinta oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan kesken olisi pitänyt avata paremmin ja kirjata vastuut ylös. Työpaikkojen henkilökunnalla/ohjaajilla ei välttämättä ollut realistista käsitystä opiskelijoiden lähtötasosta ja opetusvastuun laajuudesta työpaikoilla.
Oppilaitosten ja työnantajatahojen tiiviimpi yhteistyö (+ perehdyttäminen)
- Kaivattiin tiedonkulun parantamista oppilaitoksen ja työpaikan kesken – tähän erilaisia keinoja
- Koettiin, että työyhteisöjä ja työpaikkaohjaajia olisi tullut perehdyttää ja sitouttaa malliin pidemmän aikaan ja syvällisemmin.
Oman haasteensa perehdyttämiselle/sitouttamiselle teki suuri henkilöstövaihtuvuus. Hankkeen aikana mm. useat esihenkilöt vaihtuivat ja olivat tietämättömiä mallista. Työnantajapuolelta koettiin resursseja irrotettavaksi melko vähän kehittämistyöhön.
Jatkossa yhden oppilaitoksen järjestämänä
Jatkossa yhden oppilaitoksen malli sai kannatusta kaikilta osapuolilta.
Kahden oppilaitoksen malli
- loi opiskelijoille ja työssäoppimispaikoille epätietoisuutta
- koettiin oppilaitosten puolelta työllistäväksi ja aiheuttaneen monenlaista haastetta mm. tietosuojajärjestelmien jäykkyyden vuoksi
- Toisen oppilaitoksen toimintatapoihin tutustumiseen ja niiden peilaamista omaan organisaatioon pidettiin opettavaisena. Lisäksi hankkeessa mukana oleminen oli edistänyt yhteistyötä.
”Gradian ja Salpauksen osalta on virinnyt myös syvempää benchmarkkausta mm. yhteisten opintojenkäytänteiden kehittämiseksi. Hanke on tukenut oppilaitosten (Gradia,Salpaus jav Esedu)verkostoitumista ja mm.tiedonkulkua muidenkin koulutusmallien kehittämisestä.” -Asiakkuuspäällikkkö
Opintojen keskeyttämistä voitaisiin palautteiden mukaan ennaltaehkäistä:
- koulutus- tai työkokeilut
- yksilöllinen ohjaus/tuki
- opiskelijavalinta
- mahdollisuus muuttaa lähihoitajaopinnot hoiva-avustajaopinnoiksi
- nopea puuttuminen poissaoloihin
- työssäoppimispaikan/ohjaajan vaihtamisella
- etukäteiset tutustumiset työssäoppimispaikkoihin (Osa opiskelijoista sekä työnantajista ehdottivat opiskelijoiden tutustumista työpaikkoihin etukäteen ja hakemista tämän jälkeen haluamaansa paikkaan.)
LOPUKSI
Kehittämiskohteiden lisäksi on muistettava suurimman osan kyselyyn vastanneista opiskelijoista olevan tyytyväisiä opintoihinsa ja työskentelyyn vanhustyösektorilla.
”Vanhukset on vaan niin ihania!” – Opiskelija
Eräs alanvaihtaja totesi huomanneensa eron työssäoppimispaikkaan lähtiessään verrattuna entiseen työhön.
”Huikkasin koirille aikaisemmin töihin lähtiessäni, että täytyy taas mennä töihin, nyt olen huomaamattani jättänyt sen ”täytyy” sanan pois.” -Opiskelija
Palautteista kävi ilmi, että suurin osa ei olisi hakeutunut lähihoitajakoulutukseen, mikäli tämä koulutusmalli ei olisi toteutunut.
”Kiitos järjestämisestä. En muuten olisi lähtenyt opiskelemaan.” -Opiskelija
Se olisi tarkoittanut jälleen lisärekrytointitarvetta yksiköissä ja mahdollisia työttömiä työnhakijoita kunnissa. Nyt usea vanhustyönyksikkö on saamassa kaipaamaansa koulutettua työvoimaa.
”Mallin kautta olemme saamassa työntekijöitä yksikköömme.” – Työnantaja
On muistettava, että hankkeilla on paikkansa myös inhimillisyyden näkökulmasta. On muistettava olla kiitollinen rahoittajille: ESR:lle, Elylle ja EU:lle. Pienillä paikkakunnilla, joista EU-tasolla ei ole tietoakaan, hoivaa tarvitsevat vanhukset ovat saamassa useita hyviä hoivatyöntekijöitä rinnallensa.
”Ryhmässä on useita erittäin motivoituneita opiskelijoita, joille tämä koulutusmalli sopii ja joista tulee todella hyviä hoitotyön ammattilaisia.” – Opettaja
HANKKEESSA TEHDYT JUTUT KOULUTUKSESTA:
