Pienten kuntien elinvoimaa -hankkeen loppuyhteenvetoa
Julkaistu
Lähtötilanne ja tarve
Kolmen maakunnan reuna-alueella Hartola, Joutsa, Pertunmaa ja Sysmä muodostavat pienten kuntien työssäkäyntialueen. Matkaa kuntien keskuskaupunkeihin Lahteen, Jyväskylään ja Mikkeliin on noin 60–100 km. Alueen väestöpohja on yhteensä alle 14 000 asukasta.
Työllisyyspalvelut ovat murroksessa valtakunnallisesti ja myös maakuntien sisällä. Samaan aikaan työvoiman ja palveluiden saatavuus herättää kysymyksiä myös reunakunnissa. Ongelmat muun muassa hoivahenkilöstön saatavuudessa uhkaa alueellista palvelutuotantoa ja ihmisten tasavertaisuutta.
Alueella on paljon kokeneita ja samalla ikääntymässä olevia yrittäjiä kaikilla toimialoilla. Huolen aiheena on yritysten, osaamisen ja palveluiden säilyminen alueella.
Mukana olevat kunnat ovat tehneet hankeyhteistyötä jo aiemmin. Yhteistyökumppaneina ovat kuntien lisäksi maakunnalliset oppilaitokset Gradia, Salpaus ja Esedu sekä Hämeen, Keski-Suomen ja Etelä-Savon TE-hallinnot, ELYn edustajat ja alueen yritykset.
Hankkeen toimenpiteillä madalletaan kynnystä koulutukseen ja sitä kautta työllistymiseen. Myös työnantajien ja -tekijöiden kohtaamiseen haetaan uusia toimintamalleja. Toimenpiteillä aktivoidaan jo toimivia sekä yrittäjyydestä kiinnostuneita löytämään toisensa. Myös kuntien välillä toimijoiden yhteistyöhön haetaan uusia toimintatapoja ja toisilta oppimista.
Hankeresurssia (ESR) tarvittiin paikallisesti toteutettavien koulutus- ja toimintamallien kehittämiseen, sekä maakunta- ja kuntarajat ylittävien monialaisten toimijatahojen yhteistyön koordinoimiseen. Toiminta-aikaa toteutukselle oli vajaa kaksi vuotta: 1.2.2020-31.12.2021.
Toiminnan tavoitteet ja toteutuminen
1. Ylimaakunnallinen koulutusyhteistyönmalli vastaamaan hoiva-alan työvoimapulaan
Lähellä lähihoitajaksi -koulutusmalli luotiin alueen työnantajien, oppilaitosten, TE-hallintojen ja kuntien kanssa. Koulutus toteutettiin Gradian ja Salpauksen yhteistyönä. Mallissa koulutus painottuu työssäoppimiseen alueen hoivatyöpaikoilla kolmena päivänä viikossa. Kahtena päivänä viikossa opiskellaan teoriaopintoja etänä tai lähiopintoina.
Lähipäivät toteutettiin alkuvaiheessa Joutsassa ja loppuvaiheessa Sysmässä, joihin järjestettiin myös kuljetus muista kunnista. Kunnissa osallistuttiin myös koulutuksen tilajärjestelyihin.
Gradian syyskuussa -20 käynnistämä laaja koulutushaku oli avoin työttömille työnhakijoille, omaehtoisille ja oppisopimusopiskelijoille. Koulutusta markkinointiin hankkeen avulla yhteistyössä oppilaitosten ja TE -hallintojen kanssa. Itse haku sai iloksemme runsaasti medianäkyvyyttä ja hakijoita yllätyksellisesti nelisenkymmentä. Soveltuvuuden arvioinnin jälkeen tammikuussa -21 koulutuksessa aloitti 27 opiskelijaa.
”Hieno ja tuloksellinen opiskelijoiden hakukampanja + lukuisat jutut mediassa!” -oppilaitoksen asiakkuuspäällikkö
Koulutus jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen vielä kevään -22 ajan. Koulutuksen avulla hoivatoimijat ovat saamassa kovasti kaivattuja lisäkäsiä, noin viitisentoista osaajaa valmistunee alalle. Koulutuksen edetessä osa opiskelijoista siirtyi myös muille koulutuspoluille (hoiva avustajaksi ja varhaiskasvatukseen) ja osa myös lopetti opinnot. Koulutusmalli osoittautui vaativaksi myös opiskelijoille.
”Ryhmässä on useita erittäin motivoituneita opiskelijoita, joille tämä koulutusmalli sopii ja joista tulee todella hyviä hoitotyön ammattilaisia.” -opettaja
Koulutuskokeilu osoitti, että lähelle tuotu koulutus madaltaa osallistumista. Syitä hakeutua opintoihin olivat muun muassa opintojen ja työssäoppimispaikkojen läheinen sijainti, hyvät työllistymisnäkymät alueella, opiskelun työelämäpainotteisuus, tutkinto, opintojen sopiminen elämäntilanteeseen ja halu kehittyä vanhustyössä.
Kokeilu osoitti myös sen positiivisen seikan, että alueelta löytyy alasta motivoituneita hoivatyöntekijöitä, kunhan opintomalleja kehitetään maakuntaystävällisemmäksi.
”Tämänhetkinen elämäntilanne ei olisi sallinut 5 kertaa viikossa koulunpenkillä esimerkiksi Lahdessa.” -opiskelija
”Kiitos järjestämisestä. En muuten olisi lähtenyt opiskelemaan.” -opiskelija
”Aivan mahtava idea oli tämän järjestäminen. Kannustan jatkamaan, teette tärkeätä työtä kuntien hyväksi.” -opiskelija
”Opiskelijat ovat tulevaisuus.” -työnantaja
Isojen oppilaitosten jalkautumista pieniin kuntiin voidaan jo itsessään pitää myönteisenä piristysruiskeena kuntien toimijoille ja työnantajille. Oppimismuotojen painottuessa yhä enenevissä määrin työssäoppimiseen, oppilaitosten jalkautuminen maakuntiin ja opetusmallien kehittäminen uusissa oppimisympäristöissä lienee jatkossa entistäkin tärkeämpää myös muilla toimialaoilla.
Myös oppilaitokset kokivat oppineensa toistensa toimintatavoista ja arvioivat yhteistyön antoisaksi. Kahden oppilaitoksen mallista yhden tutkinnon toteuttamisessa saatiin kokemusta, vakka malli koettiinkin paljon työtä vaativaksi. Jatkossa yhden oppilaitoksen toteutusmallia maakuntarajat ylittävässä koulutuksessa kannattivat oppilaitosten lisäksi myös opiskelijat ja työnantajat.
”Tämä hanke on hyvin ajankohtainen. Kaikki reunakunnat ovat samassa tilanteessa ja tarvitaan koulutusratkaisuja, joilla saataisiin reunakuntiin koulutettua osaavaa työvoimaa. Tämän ratkominen käynnistynee toden teolla myös valtakunnallisella tasolla.”-oppilaitos
”Hankkeen rooli suunnittelu- ja toteutusvaiheessa oli suuri. Paikallisten työnantajien sekä kuntalaisten tuntemus oli iso etu koulutusta markkinoitaessa. Emme oppilaitoksina olisi mitenkään ehtineet tehdä sitä kaikkea markkinointia ja alkuvaiheen ohjausta sekä työnantajaverkoston rakentamista 4 kunnan alueella, jonka kaiken tässä hoiti hanke. Hankkeen koordinointityö on ollut arvokas apu koko pilotin ajan. Oppilaitoksilla on ollut paljon pohdittavaa ja ratkottavaa käytännön järjestelyissä ja itse koulutuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa, joten on ollut helpottavaa, että kehittämistä on johdettu hankkeesta ja hankeraportoinnit, ohjausryhmät ym. on organisoitu hankkeelta. Hankkeen mukana olo on myös lempeästi pakottanut oppilaitokset jatkamaan mallin mukaista toimintaa niissäkin kohdissa, kun ehkä muuten olisi jo luovutettu. Hanke on tuonut tarvittavaa sitkeyttä vaikeisiin kohtiin.” -oppilaitos
Lue lisää koulutusyhteistyömallikokeilusta ja palautteesta tästä
Hanke suoritti oppilaitosten kanssa yhteistyössä alueen koulutustarvekartoituksen syksyllä -21 myös laajennetulle teollisuustoimialalle. Tavoitteena oli kartoittaa alan työvoimantarvetta ja muodostaa toimijoista alueellinen verkosto, jossa toteutettaisiin jatkossa paikallisesti koulutusta.
Toimijaverkoston luomiseen ja koordinointiin tarvitaan hankkeen kaltainen taho myös jatkossa ja veturiyrityksiä alueelta.
2. Yrittäjyyden edistäminen
Toteutimme marraskuussa -21 uudenlaisen Potkua yrittäjyyteen paikallisin voimin keskustelutilaisuuksien sarjan yrittämisestä kiinnostuneille. Valmennuksen kohderyhmää oli yrittäjyydestä vasta haaveilevat tai jo yritystoiminnan alkumetrejä ottavat, jotka tarvitsivat sparrausapua suunnitelmiensa eteenpäin viemiseen.
Toteutuksen paikallisena yhteistyökumppanina toimi Itä-Hämeen Opisto. Valmentajina ja kokemusasiantuntijoina toimivat alueen yrittäjät, monipaikkaisesti asuvat ja kuntien elinkeinovastaavat.
Ohjelmaan saatiin 25 yrittämisestä kiinnostunutta tai jo yritystoiminnan aloittanutta, jotka muodostavat hyvän pohjan aloittavien yrittäjien verkostotyölle.
Lue lisää Potkua yrittäjyyteen -valmennuksesta tästä
Hanke myös aktivoi ja markkinoi yrittäjyydestä kiinnostuneita osallistumaan Etelä-Savon TE-hallinnon verkkokoulutuksena toteutettaviin yrittäjävalmennuksiin maakuntarajat ylittäen. Yrittäjyyttä ja sukupolvenvaihdoksia edistettiin myös tiedottamisen ja Nelinvoimaa.fi palvelun avulla. Myös paikallisia ja alueellisia yrittäjätapaamisia järjestettiin.
Yrittäjyyttä kannustettiin kokeilemaan myös alueellisen Pop Up ravintolapäivän avulla, jolloin kymmenen innostunutta kokkaajaa perusti kahvilan tai ravintolan oheisohjelmineen yhdeksi päiväksi. Hanke tuotti myös Nuori yrittäjyys teemaisia blogi-kirjoituksia alueen nuorista yrittäjistä.
”Kiva hanke, joka omalta osaltaan elävöittää elämää maaseudulla ja saattaa ihmisiä yhteyteen toistensa kanssa.” -Pop Up ravintolapäivässä mukana ollut
Lue lisää Pop Up ravintolapäivästä tästä
Yrittäjyys ja alueen elinvoimaisuus kulkevat käsikädessä myös pienissä kunnissa. Tietoisuus uusien yrittäjien tarpeesta alueella on lisääntynyt hankkeen ansiosta, mutta vaatii jatkossa paljon työtä ja uusia toimintamalleja, jotta pienten yritysten tarjoamat palvelut säilyvät myös pienten kuntien alueella. Hankkeen avulla saatiin myös uusia yrittäjiä alueelle.
3. Matalankynnyksen digiaikainen rekrytointimalli työvoiman saatavuuteen ja työllistymiseen
Saimme kilpailutuksen kautta yhteistyökumppaniksi alustan tekniseen toteutukseen paikallisen Joutsan Seudun. Nelinvoimaa.fi palvelu avattiin käyttöön elokuussa -20.
Piilotyöpaikkojen löytämiseksi hanke jalkautui työpaikoille ja kannusti palvelun käyttöön. Nelinvoimaa.fi palvelussa työnantajat voivat ilmoittaa työpaikoista matalalla kynnyksellä. Palveluun kuului kuvallisten työpaikkailmoitusten laadinta sekä ilmoitusten aktiivinen markkinointi somessa ja hankkeen verkostoissa.
Nelinvoimaa.fi palvelussa näkyvät myös TE-hallinnon avoimet työpaikat kootusti.
Nelinvoimaa.fi palveluun saatiin yli sata omaa työpaikkailmoitusta, joihin noin seitsemänkymmeneen löytyi tekijä palvelun avulla. Reilussa vuodessa (1 v 3 kk) kävijöitä sivustoilla oli lähes 55 000.
Palvelu itsessään sai paljon positiivista palautetta työnantajilta ja työnhakijoilta ja se koettiin helpoksi ja tehokkaaksi työkaluksi työnantajan ja työntekijän kohtaamiseen.
”Saimme heti rekrytoitua kaksi tarvitsemaamme henkilöä. Ilmoituksesta oli hyötyä, koska muita ilmoituksia ei ollut ja halusinkin panostaa paikalliseen työvoiman hakuun eli iso plussa tälle toiminnalle!” -työnantaja
”Kiitti, nappasin yhden työn, jota en tiennyt edes haluavani” – työnhakija
Nelinvoimaa.fi sivustot sisältävät myös yrittäjyyttä ja sukupolvenvaihdoksia tukevaa viestintää, työelämätietoutta ja yritystarinoita. Sivustot toimivat myös hankkeen kotisivuina. Sivustoille tuotettiin yli kolmekymmentä blogi- ja vieraskynäkirjoitusta alueelta.
4. Ylialueellisen yhteistyön kehittäminen työllisyydenhoitoon
Virtuaaliset rekry -tapatumat ovat tulleet nopeasti jäädäkseen ja ovat jo osa TE-hallintojen normaalia toimintaa.
Järjestimme ensimmäinen reunakuntien virtuaalisen rekry -tapahtuman yhteistyössä Keski-Suomen-, Hämeen- ja Etelä- Savon TE -toimistojen kanssa keväällä -21. Virtuaali Miittissä haettiin työntekijöitä neljän kunnan metalli- ja puuteollisuusalan yrityksiin. Miittiä markkinoitiin laajasti yhteistyössä TE-hallintojen ja oppilaitosten kanssa. Tuotimme myös tiiserin ennakkomarkkinointiin ja rekry-videot yrityksistä.
Kuulijoita tapahtumaan saimme viitisenkymmentä ja tapahtuma tuotti myös työllistymisiä yrityksiin. Pienten kuntien Miitti-kokeilu sai myös TE-hallinnoilta kiitosta ylimaakunnallisesta yhteistyöstä ja uudenlaisesta ajattelusta.
Työllisyystoimijoiden yhteistyössä kärkenä oli, mitä mukana olevat kunnat voisivat oppia työllisyysasioissa toisiltaan ja löytyisikö yhteyspintoja toimintojen kehittämiseen.
”Kiitos! Hankkeessa tehdään nyt sellaista oikeaa kehitystyötä, josta on iloa ja apua meidän alueella. On ollut ilo olla mukana ja viedä teidän viestiä eteenpäin kunnassa.” -alueen työllisyystoimija
Seurasimme koko hankkeen ajan kuukausitasolla alueen työllisyyskehitystä ja tiedotimme siitä alueen kuntien toimijoita. Hankekunnat pärjäsivät työllistämisessä oman maakuntansa vertailussa mukavasti keskitasoa paremmin.
Lue lisää alueen työttömyysasteen kehittymisestä hankkeen aikana tästä
Ohjausryhmältä, sidosryhmiltä ja rahoittajalta kiitokset toiminnasta, yhteistyön halutaan jatkuvan
Hankkeen toimintoja ja loppuraporttia käytiin läpi viimeisessä ohjausryhmässä 8.12.2021. Ohjausryhmäläiset totesivat hankkeen onnistuneen jopa loistavasti. Oppilaitokset antoivat kiitosta lähihoitajakoulutuspilotista, jota he ovat mallintaneet myös muihin kuntiin. He pitivät koulutuksellista tulosta myös hyvänä.
Koettiin, että hanke oli hyvin kohdennettu, ajankohtainen ja eteenpäin vievä. Hanke sai kiitosta myös raikkaasta otteestaan hanketyöhön. Sidosryhmät olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja yhteistyötä yli kuntarajojen kiiteltiin. Loppuraporttia pidettiin selkeänä ja hyvänä koontina.
Loppuun vielä todeten, tästä on hyvä jatkaa alueellisen yhteistyön edelleen rakentamista ja vahvistamista. Yhteistyön tekeminen on toimijoiden yhteistä työtä, ei se itsestään synny!
Pienten kuntien elinvoimaa -hanke sai rahoituksen Kestävää kasvua ja työtä 2014 – 2020
Suomen rakennerahasto ESR-ohjelmasta ajalle 1.2.2020-31.12.2021.
Hankkeen hakijan: Hartolan kunta
Hankebudjetti: 224 420,00 € (168 300,00 ESR ja 42 090,00 kunnat)
Valvova viranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hankekoodi: S21906
