Työvoimapulasta kärsivien yritysten huoli on yhteinen – Vaikka räätälöimme koulutukset paikallisiksi, mistä löydämme kiinnostuneet ihmiset?

Julkaistu

Joutsan nuorisoseurantalo Honkalassa pohdittiin torstaina ratkaisuja pienten kuntien työvoimapulaan. Tilaisuudessa kartoitettiin eri alojen työvoimatilannetta ja pohdittiin räätälöityjen, paikallisten koulutusten järjestämistä.
Avoimeen keskustelutilaisuuteen saapui osallistujia kaikista neljästä kunnasta eli Joutsasta, Hartolasta, Pertunmaalta ja Sysmästä.
Edustettuna oli useampikin ala, joka kärsii kroonisesta työvoimapulasta.

Huoli oli kaikilla yhteinen – jos avoimiin työpaikkoihin ei tule pienissä kunnissa yhtään hakemusta, mistä löydetään hakijoita koulutuksiin, vaikka ne olisivat paikallisia ja räätälöityjä?

Työvoimapula, erityisesti metallialalla, veti vakavaksi.

Nelinvoimaa-kunnissa työvoimapulan kanssa kamppailevat erityisesti hoitoala, metalliala sekä matkailu- ja ravintola-ala, jonka tilannetta vaikeuttaa työvoimatarpeen sesonkiluonteisuus.

Joutsalaisen metalli- ja teräsrakenteiden asiantuntija A. Reponen Oy:n toimitusjohtaja Jari Reponen myönsi, että työpaikkoja on auki jatkuvasti ja kaikki hakijat huomioidaan osaamisesta riippumatta, mutta halukkaita on hyvin vähän.
– Jos ihmisellä on halua tehdä, olemme avoimia kaikenlaisille koulutusratkaisuille ja perehdyttämiselle, mutta mistä löydämme hakijat?

Samaa ihmetteli Joutsa-Luhanka -alueen kotihoidon palveluvastaava Johanna Salonpää, joka tosin liputti paikallisten, räätälöityjen koulutusten puolesta.
– Meillä on töissä kaksi edellisen hankkeen lähihoitajakoulutuksen käynyttä ja kehuvat aina, miten mukavaa opiskelu oli omalla kylällä. Silti on iso kysymysmerkki, mistä hoitajia tai edes alan opiskelijoita löytyy, ja kuka ikäihmisistä kohta huolehtii, Salonpää ihmetteli.

Osallistujina oli eri alojen työnantajia eri kunnista.

Pienten kuntien työvoimapulan ratkaisemiseksi myös osatyökykyiset olisi saatava työelämään.
– Onko työ tai opiskelu räätälöitävissä paikallisuuden lisäksi niin, että työkyvystään epävarmat tai esimerkiksi digitaidottomat pärjäävät? Mikä voisi olla se porkkana, jolla työnantajat avaavat ovensa osatyökykyisille, kysyi Joutsan työvarikon työvalmentaja Timo Valkonen.

Yksi iso kysymys ja mahdollisuus ovat maahanmuuttajat. Esimerkiksi Joutsan Kotokunnan vastaanottokeskuksessa on yli 200 ihmistä, joista 150 Ukrainasta.
Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä Sanna Heikkinen kertoi, että ihmisillä on työhaluja, mutta kielitaito on usein esteenä. Vastaanottokeskuksessa on ihmisiä hyvin erilaisista taustoista, myös työvoimapulasta kärsiviltä aloilta.
– Meillä on ilmoitustaulu, jossa saa ilmoittaa kaikenlaisista työmahdollisuuksista.
Tilaisuudessa syntyi heti idea tutustumiskäynneistä työpaikoille niin, että mukana on tulkki.
– Ehkä saisimme sillä tietoa tietystä alasta kiinnostuneista?

Sekä Gradian Krista Hanski (oik.) että TE-hallinnon Teija Kunnari ja muut osallistujat tunnistivat pienten kuntien omat ongelmat.

Sekä Gradian Krista Hanski että TE-hallinnon Teija Kunnari tunnistivat, että hakijoita sekä työpaikkoihin että koulutuksiin on pienillä paikkakunnilla vähän.
– Opiskelijoiksi pitää saada ihmisiä, jotka nimenomaan haluavat olla omalla paikkakunnalla, juurtua, eikä siihen pelkästään työpaikka riitä, Hanski myöntää.

Hanski ja Kunnari korostivat koulutusten järjestämisessä juuri joustavuutta ja työelämälähtöisyyttä.
Gradia tarjoaa monia räätälöityjä koulutusvaihtoehtoja, missä opiskelusta suurin osa on työntekoa ja teoriat voi suorittaa omalla paikkakunnalla tai etänä.
– Oppisopimus ja koulutussopimus ovat suosittuja, mutta lisäksi on mahdollista pilkkoa koulutuksia eli ottaa tietystä tutkinnosta vain ne palaset, mitä työssä tarvitaan, Hanski korosti.
TE-palveluiden puolella yksi ratkaisu on rekrykoulutus, joka suunnitellaan aina työpaikan tarpeisiin. Muutaman kuukauden rekrykoulutus on tarkoitettu työttömille ja ehtona on, että koulutettava työllistyy vähintään puoleksi vuodeksi.

Pienissä kunnissa täytyy keskittyä ihmisiin, jotka haluavat juurtua paikkakunnalle sekä järjestää koulutukset paikallisesti.

Nelinvoimaa-kuntien yhteisissä koulutusratkaisuissa lisää mutkia matkaan tuo byrokratia. Neljä kuntaa kuuluvat kolmeen eri maakuntaan, joten toimijoita ja viranomaisia on useita.
Jotta hakijoita koulutuksiin saadaan riittävästi, on etsittävä kunta- ja maakuntarajat ylittäviä ratkaisuja esimerkiksi niin, että opiskelijat ovat töissä eri yrityksissä ja hoitavat teoriat yhdessä.
Kaikki olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei byrokratia enää nykytilanteessa saa olla este vaan uudistuminen on pakollista, joten täsmäkoulutukset on saatava järjestymään.

Teksti ja kuvat: Tanja Rihu.

A.Reposella on avoinna kolme paikkaa A. Reponen Oy palkkaa hitsaajan ja 3D-suunnittelijan Joutsaan sekä asentajan reissutöihin – Nelinvoimaa.

Joutsan kotihoito kaipaa lähihoitajia Lähihoitaja: tule töihin Joutsan kotihoitoon – voit vaikuttaa työvuoroihisi ja saat loistavat työkaverit! – Nelinvoimaa

Muita Nelinvoimaa-alueen avoimia työpaikkoja löytyy Työpaikkapalstaltamme.