Sotaa paenneet ukrainalaiset avain alueen työvoimapulaan ja asukashankintaan?

Julkaistu

Pelkästään Joutsan vastaanottokeskuksessa on sotaa paenneita ukrainalaisia vaihtelevasti sadan ja kahdensadan välillä. Suurin osa heistä haluaisi työllistyä ja hankkia toimeentulonsa itse. Hankkeen alkuvuodesta järjestämien työ- ja elinvoimatorien avulla useat ukrainalaiset työllistyivät. Moni kuitenkin etsii edelleen työtä ja lähes millaiset työmahdollisuudet vaan kiinnostavat.

Useat ukrainalaiset löysivät työpaikan hankkeen järjestämillä työ- ja elinvoimatoreilla.

Halua työllistämiseen löytyy, hidasteena puuttuva kielitaito

Myös halua työllistämiseen löytyy, selviää hankkeen alueen työnantajille tekemästä kartoituksesta ja tulleista yhteydenotoista. Lähes kolmekymmentä yhteydenottoa kertoo positiivisesta suhtautumisesta pakolaisten työllistämiseen.

Työtä olisi tarjolla hoitoalalle, maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen, kauppaan- ja ravintolaan sekä myös yksittäisiin kotitalouksiin. Osa on jo työllistänyt, moni voisi työllistää heti ja osa kesälomakauden jälkeen syksyllä. Työllistämisen suurin hidaste on kielitaidon puute.

Myös Päijät-Hämeen mhy:n Jari Yli-Talonen on kiinnostunut ukrainalaisten työllistämisestä ja kotouttamisesta..

Ratkaisuja työllistämiseen ja kotoutumiseen alueelle on haettu yhteistyössä myös hankkeen järjestämillä tilaisuuksilla monialaisella yhteistyöllä. Mukana ovat olleet Joutsan kunta, Vastaanottokeskus, K-S TE-palvelut, Gradia, Salpaus, Itä-Hämeen opisto, Puulan seutuopisto, sekä työnantajien ja vapaaehtoisverkoston edustajia.

Myös yksittäisten työnantajien kanssa on käyty keskusteluja ja haettu ratkaisuja oppilaitosten kanssa, miten asiassa voisimme edetä. Kartoitamme myös turvapaikanhakijoiden kiinnostusta työllistymiseen ja koulutukseen alakohtaisesti. 

Suomen kielen opetusta vetävä Itä-Hämeen opiston Saija Kivelä kertoo ukrainalaisten olevan innokkaita oppimaan suomen kieltä.

Suomen kielen opetus käynnistettiin toukokuun lopulla myös hankkeen avustamana ja Itä-Hämeen opiston totutuksella kahtena-kolmena päivänä viikossa viisi tuntia kerrallaan. Myös Puulan seutuopisto tarjoaa opetusta suomen kieleen ja vastaanottokeskuksella on omat kieliopetusryhmänsä. Kieliopetus kuuluu myös osana kotokoulutukseen.

Hankkeemme julkaisemista artikkeleista voit lukea lisää ukrainalaisten työllistämisestä ja aiheesta.

”Työllistyminen olisi parasta” – Kati ja muut vapaaehtoiset ovat jakaneet ukrainalaisille satoja kattiloita ja tietoa Suomesta, mutta kielitaidon puute hidastaa kotoutumista ja työllistymistä

Ukrainalainen Hanna Dymytrova-Kaihila työllistyi Kuortin ABC-asemalle, koska osaa englantia – Yhteinen kieli on välttämätöntä, sanoo liikennemyymäläpäällikkö

Teksti ja kuvat: Anne Lahikainen-Aho
Pienten kuntien akatemia -hanke