Maatalousala kärsii vääristä mielikuvista: Työvoimapulan ratkaiseminen on kinkkinen tehtävä ja vaatii isoja asennemuutoksia
Julkaistu
Sysmän Teatteritalolla pohdittiin tiistaina Pienten kuntien akatemian keskustelutilaisuudessa maaseudun tulevaisuutta sekä ratkaisuja maatilojen ja lomituspalveluiden jatkuvaan työvoimapulaan.
Aktiivinen, laaja-alainen ja asiantunteva osallistujakaarti virittäytyi teemaan viljelijä, agrologi ja youtube-tähti Anne-Mari Tarkkion eli amskin tarinalla.
Valoisa ja iloinen Tarkkio kertoi nykyaikaiseen tapaan videoyhteyden välityksellä omia ajatuksiaan maataloudesta.
Keskeinen viesti oli, että maataloudesta pitää kertoa oikeaa tietoa yhä enemmän ja kaikilla mahdollisilla foorumeilla, koska muuten väärät tiedot leviävät ja muuttuvat totuuksiksi ihmisten mielikuvissa.
– Kuka maataloudesta puhuu, jos emme me viljelijät ja tuottajat itse? Se, miten maataloudesta puhutaan ja kerrotaan, vaikuttaa älyttömän paljon yleiseen suhtautumiseen ja ilmapiiriin koko alan ympärillä, Tarkkio muistutti.
Se, miten maataloudesta puhutaan ja kerrotaan, vaikuttaa älyttömän paljon yleiseen suhtautumiseen ja ilmapiiriin koko alan ympärillä.
Anne-Mari Tarkkio
Tarkkio on tehnyt videoita sosiaaliseen mediaan vuodesta 2018. Pääkanava on Youtube, jossa satakuntalainen viljelijä on julkaissut 60 maatalousaiheista videota. Yhteensä videoita on katsottu huimat yhdeksän miljoonaa kertaa.
Tarkkio tuottaa kotitilallaan heinää, mutta nykyisin videoiden tekeminen ja sosiaalisen median yhteistyöt tuovat tulot ja omalla tilalla maanviljely on harrastustoimintaa.
– Mutta en minä maanviljelystä silti luovu, tämä on ihan parasta työtä. Ruokaa tarvitaan aina!
Tulevaisuuteen Tarkkio suhtautuu luottavaisin mielin ja uskoo, että maatalous ja ruuan tuottaminen nousevat vielä ansaitsemaansa arvoon.
– Meillä on Suomessa maailman korkeakoulutetuimmat maajussit, jotka ovat kehittäneet maataloutta vuosikymmeniä. Esimerkiksi teknologia on arkipäivää. Mutta asennemuutosta tarvitaan, sekä alan sisällä että yleisesti. Meidän pitäisi olla ylpeitä suomalaisesta maataloudesta!
Meidän pitäisi olla ylpeitä suomalaisesta maataloudesta!
Anne-Mari Tarkkio
Osallistujat yhtyivät täysin Tarkkion näkemykseen siitä, että maatalousala kärsii vääristä mielikuvista ja heikosta maineestakin.
Kiinnostusta alaa kohtaan on työntekijöiden keskuudessa valitettavan vähän. Etelä-Suomen lomituspalveluiden lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist kertoi kroonisesti työvoimapulasta, johon on yritetty etsiä monia ratkaisuja.
Samaa viestiä tuli alan oppilaitoksilta. Sekä Salpauksen Miia Mäkijouppila että Hämeen ammatti-instituutin Katri Virtanen myönsivät, että opiskelijoita on todella vaikea houkutella alalle ja erityisesti tuotantoeläinten pariin.
– Tuotantoeläinpuolen opiskelijat työllistyvät heti kaikki, mutta toinen puoli, koirahieronnat ja muut erikoisalat, vetää silti paremmin. Iso kysymys on, että mistä saamme opiskelijoita alalle, Mäkijouppila sanoi.
Virtasen mukaan maatalousyrittäjän koulutukseen opiskelijoita on tarjolla vähän enemmän, mutta tilojen jatkuva vähentyminen pienentää joukkoa.
– Tulevaisuus ei näytä valoisalta, jos ja kun tulevia maatalousyrittäjiä jää pois koulutuksista.
Molemmissa oppilaitoksissa myös mietitään koko ajan, miten työelämää ja koulutusta voisi sovittaa entistä enemmän yhteen.
Työpajatyöskentelyssä asiantuntijat paneutuivat kinkkiseen tehtävään ja miettivät kolme keinoa, joilla maatalouden työvoima- ja opiskelijapulaa voisi yrittää ratkaista.
Ratkaisuksi esitettiin monella tapaa juurikin maatalousalan imagon kohottamista. Maataloustyön hyvät puolet pitäisi nostaa esiin, vanhentuneet käsitykset hävittää ja teknologian nykyisestä roolista puhua enemmän.
– Ei maataloustyö ole yhtään niin paskaa, mikä mielikuva on, tiivisti maatalousyrittäjä Merja Rasi.
Ei maataloustyö ole yhtään niin paskaa, mikä mielikuva on.
Merja Rasi
Maatalousalaa pitäisi tehdä tunnetuksi jo peruskouluissa esimerkiksi täsmäkampanjalla, opojen asennemuutoksella ja lisätä näkyvyyttä mediassa – ja erityisesti nuorten käyttämillä alustoilla.
– Amskeja pitäisi saada paljon lisää ja samanlaisten valovoimaisten, positiivisten maaseudun ihmisten vierailuja tarvitaan jokaiseen kouluun.
Ratkaisuksi esitettiin myös työvoimakoulutuksia TE-hallinnon tuella ja kansainvälisen työvoiman rekrytointia.
Tulevaisuuden tekijöitä onkin etsittävä muuttamalla koko maataloustyön kokonaispakettia työajoista lähtien ja mietittävä esimerkiksi sitä, mitä ja millaisia maaseudulla toteutettavia töitä osa-aikaiseen maatilatyöhön voisi yhdistää.
Lomituspalvelujohtaja Taina Blomqvist heittikin esille ajatuksen siitä, löytyisikö lomittajia, mikäli työtehtäviin kuuluu sosiaalisen median sisältöjen tekemistä?
Yhtälö ei ole helppo, mutta kinkkisen tehtävän ratkaisu vaatii asennemuutosta, uusia ideoita ja yhteistyötä sekä räätälöityä, monipuolista koulutuspakettia, minkä pohtimiseen keskustelutilaisuus antoi hyvät eväät. Työ jatkuu!
Teksti ja kuvat: Tanja Rihu
Pienten kuntien akatemian tapahtumat jatkuvat ensi viikolla Joutsassa, jossa mietitään työvoimapulaa pienissä kunnissa laajemmin. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan:
Työvoimapula on pienissä kunnissa kaikkien alojen yhteinen ongelma – voisivatko paikalliset täsmäkoulutukset olla ratkaisu? – Nelinvoimaa
Tekstiä muokattu 4.5.23. Korjattu nimivirhe. Pahoittelemme.
