Vieraskynä: Monta tapaa maaseudun markkinoimiseksi
Julkaistu
Ihmiset katsovat maaseutua yhtäkkiä uusin silmin. Metsistä on tullut mielenkirkkoja. Kakkoskodeista ykköskoteja. Kotiseuduista tavoiteltuja paluumuuttokohteita.
Tulevaisuus tuli syliin
Sysmäläissyntyinen Sarita Saloheimo tekee 25 vuoden jälkeen perheineen paluumuuttoa Päijät-Hämeeseen. Saloheimo myöntää, ettei korona ollut hänelle varsinainen sysäys muutokseen. Oma yritys Salsa Concept Oy on vuosia toiminut “tulevaisuuden työelämän” tavoin.
– Asiakkaat ovat pääkaupunkiseudulla, tiimini työskentelee maailmalla ja maaseudulla. Kukin tiiminjäsen toimii yrittäjänä laskuttaen yhtiötäni tekemästään työstä. Tällaisen mallin oletettiin olevan vallalla vuosikymmenen päässä. Korona käänsi kalentereistamme vuodet vuorokausiksi.
Saloheimo pohtiikin mikä tulevaisuudessa määrittää rajan vapaa-ajanasukkaan ja vakituisen välille? Kun työtä ei sidota paikkaan tai aikaan, asuntojenkin roolit saattavat vaihtua. Tässä piilee pienille kunnille potentiaali, jossa katseet kääntyvät kunnan lisäksi myös kuntalaisiin.
– Jokainen vieras, jokainen mökki ja jokainen asukas on pienelle kunnalle tärkeä. Yksinään muuttavakaan ei ole yksin. Hän on uusi kanava, uuteen kuntaan. Hänen mukanaan tulee aina joku. Vieraaksi viimeistään. Tärkeää olisikin pitää maalle tulemisen kynnys mahdollisimman matalana.
Kunnilta ja kuntalaisilta vaaditaankin luovuutta oman kuntansa kirittämiseksi. Saloheimo ei ole Sysmän tilanteesta huolissaan. Hän äityy kehumaan Sysmää vuolaasti: luonto, paikallisten yrittäjien luovuus ja palveluasenne, kulttuuri eri muodoissaan sekä tietysti vesistö. Lisäksi hän tunnustaa tykästyneensä paitsi sysmäläisiin kartanoihin, myös mummonmökkeihin.
Mummonmökkejä ja kartanokavereita
Kun Saloheimon oma budjetti ei parikymppisenä riittänyt järvenrantamökkiin, hän osti ja remppasi pienen mummonmökin. Vuoden kuluttua hän myi mökin huomatessaan, ettei kallioisella tontilla ja rempatulla mökillä riittänytkään mielekästä puuhaa. Seuraavalle mökille kävi samoin, kuten myös sitä seuraavalle. Ja niin edelleen. Talovanhuksia on pelastunut ja Sysmä on saanut näin uusia asukkaita.
Vanhat talot eri muodoissaan ovat Saloheimolle intohimoinen harrastus. Sysmäläiset kartanot ovat omaleimainen ja arvokas kulttuuriperintö. Raija Hänninen on yli kolmen vuosikymmenen ajan kierrättänyt vieraita yksityisomistuksessa olevilla kartanoilla.
Saloheimon perustama Sysmän kartanokaverit -yhteisö puolestaan sai alkunsa perheen piirroshetkestä.
– Piirtelin lasten kanssa sysmäläisiä kartanoita ja julkaisin piirroksia Facebookiin, ystävieni ihasteltaviksi. Tykkäyksiä alkoi ropista useita satoja. Ystävieni pyynnöstä ja Raija Hännisen avulla ryhdyin järjestelemään heille kartanovierailuja sysmäläiskartanoihin. Sysmä saa joka kesä 15 uutta kartanokaveria. Ryhmä täytetään valikoiden: jokainen vieras tuntee ryhmästä lisäkseni vain yhden vieraan.
– Kolmen kartanon kierroksen jälkeen kokoonnumme Virtaan kartanolle illalliselle, jossa myös majoitumme. Illan aikana kukin vieraista kertoo elämäntarinansa samalla kun jaamme hänen tuomansa tuliaisjuoman yhdessä.
– Monenkirjavan ystäväpiirini Sysmä-rakkaus on saanut Kartanokavereista alkunsa. Samalla erilaiset ihmiset ovat tutustuneet toisiinsa. Ryhmän kautta monille sysmäläisystävilleni on muodostunut tärkeä tukijoukko täysin toisenlaisista elinpiireistä. Ryhmästä on poikinut naisyrittäjien välisiä verkostoja ja tärkeitä tukipilareita yli osaamis- ja kuntarajojen. Edellisvuosien Kartanokaverit tekevät edelleen revanssiretkiään Sysmään ja nykyisin kesälomistani meneekin Kartanokavereiden parissa jo useampi päivä.
Aito kuntamarkkinointi lähtee asukkaista
Saloheimo kannustaakin jokaista olemaan luova kotikuntansa kohottamiseksi. Saman idean voisi toteuttaa monin tavoin: luontokohteet, vanhat talot, kulttuurikohteet, taiteiljavierailut… Ihmiset rakastavat valmiiksi paketoituja uudenlaisia elämyksiä, joissa on mahdollisuus törmäytyä erilaisten ihmisten kanssa.
Saloheimo kertoo nostavansa sysmäläisyyttään mielellään esiin, siinä on jotain aitoa ja omaleimaista.
– Kerron aina esittäytyessäni olevani Sysmästä. Jokainen tuntee jonkun, joka on Sysmästä. Sysmä ja sysmäläisyys saa hauskaa tarinan partta aikaan ja rikkoo jäykistelevän palaverikaavan. Väheksymme liiaksi juuriemme merkitystä – vaikka todellisuudessa olemme sitä, mistä tulemme. Olen sysmäläinen, eikä se irtoa minusta, vaikka kuinka tärkkäisin kauluksiani. Ja onhan se nyt vaan eri juttu kertoa olevansa Sysmästä kuin ”ihan vaan Espoosta”.
Pienet kunnat tarvitsevat myös uusia asukkaita ja tähän työhön voi osallistua jokainen kuntalainen. Parhaiten sen tekee kannattelemalla kotikuntaansa.
Sarita Saloheimo
Salsa Concept Oy:n yrittäjä
Sysmäläinen vapaa-ajanasukas ja Sysmän neuvottelukunnan jäsen
Urajärveläisen majatalon emäntä (www.tarulassa.fi) ja tuore asikkalalainen
