Vieraskynä: Maallemuutto vai etätyöt? Kestääkö trendi, valehtelevatko tilastot?
Julkaistu
Mökkikauppa on vilkastunut ja vuokramökkien kysyntä kasvanut, silti lehtien palstoilla hehkutettu maallemuutto-buumi taitaa olla lievästi liioiteltu. Vuoden mittainen etätyöjakso – joka ei toki koske kaikkia työssäkäyviä – on sen sijaan tilastollisestikin merkittävä piristysruiske maaseudulle. Työelämän joustot ovat ehkä tulleet jäädäkseen ja maaseutu vetää etätyöläistä puoleensa. Joka viidennessä Suomen kunnassa on enemmän vapaa-ajanasuntoja kuin vakituisesti asuttuja asuntoja, näin myös Pertunmaalla.
Palveluiden puute, pitkät välimatkat, vähäinen joukkoliikenne ja ennen kaikkea työmahdollisuudet hillitsevät kyselyjen mukaan maallemuuttoa. Mökkiläisen intoa siirtyä etätöihin hillinnee eniten alkeelliset olot ja takkuilevat tietoliikenneyhteydet – työaika jää lyhyeksi, jos mökki lämpiää puilla ja vedet pitää kantaa sisälle ja ulos tai netti pätkii ja jumittaa. Eikä perheellisen tietysti ole niin helppo lähteä etätöihin mökkipaikkakunnalle, lasten koulut ja harrastukset sitovat kummasti vakituiseen asuinpaikkaan.
Pertunmaalla vapaa-ajanasukkaat on otettu monessa huomioon. Mökkiläisillä on mahdollisuus osallistua harrastuksiin ja käyttää liikuntapaikkoja. Kunta tarjoaa tarvittaessa etätyötiloja ja kunnantalolla voi käydä tulostamassa tai kopioimassa, jos se ei mökkiolosuhteissa onnistu. Niin ikään tietoliikenneyhteydet toimivat. Pertunmaan kohdalla haja-asutusalueiden laajakaista-hanke on onnistunut ja tiheä antenniverkko takaa netin toimivuuden myös liikkuvan laajakaistan käyttäjille.
Itse olen etuoikeutettu monipaikkainen, asunto kaupungissa ja koti maalla. Viitostie tuo ja vie, matkaan kahden kodin välillä menee ±2 tuntia, riippuen siitä hyppäänkö bussiin Kuortissa vai ajanko omalla autolla. Viimeisen vuoden olen pääasiassa asunut ja tehnyt etätöitä Pertunmaalla ja puoliso, jolle etätyö ei ole mahdollisuus, on perinteiseen tapaan ajanut maalle viikonlopuiksi. Myös perheen nuoriso on aika ajoin paennut etätöihin Pertunmaalle avarampiin maisemiin kaupunkien pienistä asunnoistaan.
Mökkeilyllä on todettu olevan vaikutusta jopa kansanterveyteen. Se tukee kaupunkilaisen luontosuhdetta ja ylläpitää fyysistä toimintakykyä. Itsellenikin etätöiden parasta antia on koirien kanssa luonnossa liikkuminen, metsän läheisyys. Mahdollisuuksien mukaan rytmitän päiväni niin, että voin ulkoilla valoisaan aikaan, työpäivän jatkaminen iltahämärissä ei häiritse, koska arkena olen enimmäkseen kotosalla yksin. Pertunmaalla koen myös olevani osa yhteisöä, paljon vahvemmin kuin suuressa kaupungissa.
Mikä monipaikkaista eniten askarruttaa? Sote-palveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Eikä tämä ole vain monipaikkaisen itsensä huoli vaan myös palveluiden tuottajien, palveluthan on mitoitettu vakituisen väestöpohjan mukaan. Ongelmat palveluiden saatavuudessa voivat jatkossa jopa rajoittaa monipaikkaisuutta, vapaa-ajanasuntoja kun käyttävät eniten 55-80-vuotiaat.
Mitä tämä etätyöläinen eniten kaipaa? Kokoustamista saman pöydän ääressä ja – pakko myöntää – ravintolassa syömistä!
***
Silja Latvanen
helsinkiläinen yksinyrittäjä, mökkeillyt Pertunmaalla yli 30 vuotta
Pertunmaa-valtuuskunnan puheenjohtaja
Kuva: Juha Hokkanen.
Silja on hyvä esimerkki vapaa-ajanasukkaasta, joka on integroitunut paikallisväestöön erinomaisesti. Silja on nyt myös Pertun kyläyhdistyksen pj. Sehän on jokaisesta itsestään kiinni, haluaako linnoittautua mökille vai olla osa yhteisöä. Pertunmaalla otetaan mukaan porukkaan kaikki halukkaat!Olen syntyperäinen pertunmaalainen, paluumuuttaja ja koen, että hyvin meidätkin on otettu mukaan erilaisiin porukoihin.Pitää vaan lähteä rohkeasti mukaan yhdistystoimintaan, liikuntaryhmiin, harrastuspiireihin ja torille viihtymään.