Vieraskynä: Haave omasta talosta Pertunmaalla toteutui – myös monet muut unelmat ovat käyneet toteen. – Teen agrologiopintojen opinnäytetyötä Nelinvoimaa -hankkeelle ja Etelä-Suomen lomituspalveluille.
Julkaistu
Kuka: Neljännen vuoden agrologiopiskelija, joka tekee opinnäytetyötä Nelinvoimaa -hankkeelle ja Sysmän kunnalle / Etelä-Suomen lomituspalveluille.
Olen asunut käytännössä koko ikäni Pertunmaalla. Kolme vuotta kävin lukiota Mikkelissä, asuen viikot siellä. Kotiin Pertunmaalle tulin joka viikonloppu. Kaupungissa en koskaan viihtynyt, koska siellä ei oikein ollut minulle tekemistä – niin hassulta kuin se kuulostaakin.
Reilu kymmenen vuotta sitten muistan kertoneeni pankkivirkailijalle, että tulevaisuudessa ostan talon Pertunmaalta, koska aion jäädä tänne asumaan. Pankkivirkailija totesi siihen, että en minä sitä vielä voi tietää. Kyllä tiesin, ja haaveeni omasta talosta toteutui vihdoin pari vuotta sitten. Mikä ihaninta, sain jakaa tämän haaveen aviomieheni kanssa.
Hevosten kanssa olen harrastanut noin 10-vuotiaasta saakka. Sain 14-vuotiaana ensimmäisen oman hevosen, joka on osa perhettämme edelleen. Nykyisin hevosia on kaksi. Toissa kesänä sain vihdoin hevoset omaan kotiin, mikä oli jälleen yhden unelman täyttymys. Omat eläimet vaativat paljon aikaa ja huolenpitoa, mutta ne myös antavat paljon. Eläimet ovat aitoja ja rehellisiä. Olen jakanut monet ilot ja surut niiden kanssa.
Nykyisin perhettämme täydentää reilun vuoden vanha poika. Koen lapsen kasvattamisen maalla melko turvalliseksi. Arjessa lapsi saa kokea erilaisia maaseudun elämyksiä. Hän saa kasvaa eläinten kanssa ja ihastella erilaisia työkoneita. Lapsi näkee, miten maata muokataan ja satoa korjataan. Sitä kautta hänen on mahdollista oppia, mistä ruoka tulee. Ikkunasta voi ihastella lintujen lentoa tai nähdä ketun saalistamassa pellolla. Lasta ohjataan välttämään vaaranpaikkoja, mutta toisaalta ohjataan myös tutustumaan luontoon ja arvostamaan sitä. Luonnon lisäksi maaseudulla on harrastusmahdollisuuksia iästä riippumatta melko hyvin, eivätkä ne välttämättä vaadi paljoa rahaa.
Maaseudulla elää edelleen talkoohenki ja apua on aina saatavilla. Jos joku ei pysty auttamaan, tuntee hän yleensä jonkun toisen, joka pystyy. Koen myös, että täällä huolehditaan toisista, mikä lisää turvallisuuden tunnetta.
Mikä täällä maaseudulla sitten viehättää? Rakastan omaa rauhaa ja hiljaisuutta. Maalla luonto on lähellä, ja siitä voi nauttia eri tavalla eri vuodenaikoina. Kesällä ulkona voi kuulla lintujen laulun ja nauttia luonnon loistosta. Ilma on raikasta. Auringon noususta ja laskusta voi nauttia omassa pihapiirissä. Taivaalla voi ihastella erilaisten värien loistoa sään vaihteluiden mukaan. Pimeiden talviöiden keskellä taivaalla loimuavat revontulet saavat irtautumaan arjesta ja nauttimaan hetkestä.
Teksti ja kuvat: Elina Lahti
