Sosiaalinen yritys vaatii yrittäjältä sosiaalista pääomaa
Julkaistu
Työ kehitysvammaisten parissa avarsi Teppo Hurmeen ajatusmaailmaa
– Olin nuorena töissä kehitysvammaisten parissa ja kerroin vitsin eräälle CP-vammaiselle ja ajattelin, ettei hän ehkä ymmärrä sitä, mutta hän nauroi aivan oikeassa paikassa. Tajusin, että hän ymmärtää kaiken! Pyysin käytöstäni anteeksi ja sanoin, että mä olen kohdellut sua väärin, sosiaalisen yrityksen Kerkes Oy:n yrittäjä Teppo Hurme kertoo liikuttuen käänteentekevää hetkeä omassa asenteessaan.
Nämä nuoruuden työkokemukset saattavat olla syy, miksi ihmisten kohtaaminen ennakkoluulottomasti ja mutkattomasti on Tepolle ominaista. Ja miksi jokaiselle tulisi tarjota merkityksellistä tekemistä.
– Huomasin kehitysvammaisten parissa työskennellessäni, ettei heiltä vaadittu, vaan kaikki tehtiin valmiiksi. Ei annettu itse tehdä. Mielestäni on typerää, jos ei vaadita mitään ja aina vain askarrellaan, Teppo tuhahtaa.
Sosiaalinen yritys ei ollut mitenkään suunniteltu juttu, mutta Teppo huomasi, että työntekijöinä on jo valmiiksi sosiaalisen yrityksen kriteerit täyttäviä henkilöitä. Nyt työllistettyjä on käynyt kymmeniä.
Palkkatuen kautta toimitusjohtajaksi
Mika Hartikainen vastaa puhelimeen ja alkaa puhua englantia. Ilmeisemmin uusi tilaus lähdössä maailmalle. Mika päättää puhelun ja naurahtaa: ”Noi murteet on välillä vaikeita puhelimessa”. Mika on tullut taloon aikoinaan palkkatuella äitiysloman sijaiseksi ja toimii nykyisin Kerkesin toimitusjohtajana.
– Mika osoittautui erittäin hyväksi ja on ollut palkansaajana yli kymmenen vuotta, Teppo sanoo.
Työnkuvan on matkan varrella ”hieman” laajentunut.
– Hoidan kaiken muun paitsi kiven teon. Myynnit, hankinnat, rahdit, ostot, laskutus. Koko toimiston. Pienessä firmassa toimenkuvaan kuuluu monipuolisesti tehtäviä, Mika kertoo.
Teppo kertoo kuulleensa, kuinka sosiaalista yritystä saatetaan pitää tukien perässä kulkijana. Tosiasiassa sosiaalinen työpaikka voi todellakin olla toisille ponnahduslauta, tarvittava sysäys eteenpäin, mitä Teppo haluaa olla tukemassa.
– Teppo on hyvin antaumuksella osallistunut näihin työllistämisiin ja työntekijöiden mukaan ottamiseen. Hän on kokenut työllistämismahdollistamisen omakohtaisesti tärkeäksi, Mika sanoo.
Tepon mielestä tuettuja työpaikkoja tulisi olisi enemmän.
– Ei tarvitsisi välttämättä olla sosiaalinenkaan yritys, mutta kuitenkin tarjottaisiin mahdollisuuksia työllistyä, Teppo kannustaa yrittäjiä.
– Työkokeilut ovat hyviä, kun työntekijä ja työnantaja voi rauhassa pohtia, soveltuuko henkilö paikkaan ja katsoa, mikä tehtävänkuva olisi paras. Tai sitten todeta, ettei henkilö ole vielä valmis, Teppo kertoo.
– Ei välttämättä sitä tehokkainta työmyyrää olla etsimässäkään, Mika toteaa.
Vuorovaikutustaitoihin on kiinnitettävä sosiaalisessa yrityksessä erityistä huomiota
Toisilla työntekijöillä saattaa olla haasteita sosiaalisessa käyttäytymisessä, toisaalta näinhän on missä tahansa työpaikalla.
– Vaati ajattelun kehittelyä, että kykenee kommunikoimaan erilaisten yksilöiden kanssa: Mitä sanoo, millä tavalla sanoo, sanooko ollenkaan. Ymmärtää sen, että toinen ymmärtää asian eri lailla tai, että minä en ole aina oikeassa. Samanlaisia ongelmia on meillä vähän kaikilla, ja ei se ylipäätään maailmassa ole niin selvää, kuka on ”potilas” ja kuka ei.
– Huomaan välillä, että käyttäydyn väärin, valitsen sanoja väärin. Mutta sekin on hyvä tajuta, ettet sä aina voi osata tehdä kaikkea oikein, Teppo sanoo.
”Sekin on hyvä tajuta, ettet sä aina voi osata tehdä kaikkea oikein.”
Nykyisiä pitkän linjan työntekijöitään hän kehuu. Erikseen ovat olleet vakavasti huumausaineista riippuvaiset henkilöt, jotka ovat saaneet työyhteisön jopa pelkäämään.
– On ollut vaikeita hetkiä. Olen joutunut pyytämään ihan poliisiltakin apua joidenkin työntekijöiden kanssa. On ollut niin vakavia päihdeongelmia, Teppo sanoo ja kuvailee tapahtumia, joita ei kuitenkaan halua julkisemmin kertoa.
Pertunmaa on yritysystävällinen kunta hyvällä sijainnilla
Pertunmaalla tehdas on pyörittänyt toimintaa jo parikymmentä vuotta.
– Näyttelijä Juha Hyppönen tänne kutsui ja esitteli Pertunmaata. Halli ja sijainti vitostien varressa osoittautuivat meille hyviksi.
– Kunnan kanssa on mennyt erittäin hyvin, kaikki on mennyt hienosti. En usko, että on valittamista toiseenkaan suuntaan. Elinkeinopolitiikka on sellainen, että antavat mahdollisuuden ja ovat näissä rakennusasioissakin auttaneet, Teppo sanoo.
– Tämä on yritysystävällinen kunta hyvällä sijainnilla, Mika puolestaan kiteyttää.
Toimintaa on tarkoitus laajentaa lähitulevaisuudessa ja tehdä keväällä toinen tuotantolinja.
– Jos kaikki menee hyvin, niin keväällä tarvitaan lisää käsiä, Teppo sanoo.
Teppo voisi jäädä ikänsä puolesta jo eläkkeelle, mutta:
– Kaikki on kesken! Haluan vielä saada paremmaksi tämän!
Taikista valmistunut saunaton keraamikko laittoi saunakivet uusiksi
– Olen alkujaan Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut keraamikko. Yrittäjä olen ollut melkein koko elämäni. Sukuvika. Isoisällä oli aikanaan astiatehdas, setä, täti ja eno on kaikki tehnyt keramiikkaa. Isän ja veljen kanssa tein jo savea. Oltiin keramiikan tekijöille tukkumyyjiä, Teppo valottaa juuriaan keramiikan parissa.
– Kerran keramiikkanäyttelyssä vieraili kiuaskivien kauppias ja hän kertoi uimahallien kivien käytöstä, siitä kuinka tarvitaan monia työntekijöitä vaihtamaan usein kiviä ja siihen menee työaikaa. Ajatus lähti itämään, että mitä jos kivet kestäisivät pidempään kiukaissa, eivätkä murenisi? Mitä jos saunakiven avulla säästäisi energiaa ja rahaa?
– Minulla ei ollut aluksi saunaa ja testailin kiviä naapurin saunassa. En tuolloin liiemmin edes pitänyt saunomisesta, mutta huomasin, että keraamisilla kivillä lämmitettäessä ei tule tunnetta, että tarvitsisi saada raitista ilmaa, Teppo kertoo keraamisten kivien ominaisuuksiin tutustumisestaan.
Nykyisin aika moni uimahallin, hotellin ja kylpylän saunan kiuas onkin Kerkes-kiuaskivillä täytetty. Tällä hetkellä kaikki menee, mitä pystytään tuottamaan. Ei siis ihme, jos uutta tuotantolinjaa suunnitellaan.
– Tuotteille olisi kysyntää, kun vaan saadaan tarpeeksi tehtyä. Ammattipuolella kivi on tuttu, mutta yksityisellä puolella täytyy tehdä vielä töitä, Mika toteaa.
Tepon pitkään yrittäjän taipaleeseen mahtuu paljon ja vaikka on tullut tehtyä oikeita asioita, on myös jotakin, minkä olisi voinut tehdä toisin.
– Olen ollut liian kauan pysähtyneenä, en ole kehittänyt edelleen, olen tyytynyt siihen mitä on. Olen ollut liiankin varovainen. 90-luvun lama opetti varovaiseksi, kun kaikki kaatui ympäriltä, mutta selvittiin. Velkaa en ole juurikaan halunnut ottaa tästä syystä, Teppo kertoo.
”Olen ollut liian kauan pysähtyneenä, en ole kehittänyt edelleen, olen tyytynyt siihen mitä on.”
– Nytkään ei tiedä, mitä korona tuo tullessaan, miten uimahallit ja kylpylät voidaan pitää auki… Mutta vielä ei ole korona näkynyt ja nyt laajennetaan, Teppo hymähtää.
Sosiaalinen yritys pyörii siis kuten mikä tahansa firma. Ehkä erotuksena moneen muuhun yritykseen on se, että jokainen ihminen nähdään siellä yhteiskunnassa tarpeellisena, arvokkaana, joka voi rikastuttaa työyhteisöjä ja organisaatioita, yrityksiä, tarjoten tarpeellisuuden tunteen myös tekijälleen. Näin ainakin parhaimmillaan.
Epäselväksi ei myöskään jää, etteikö Teppo olisi aidosti kiinnostunut työllistämisen lisäksi tuotteistaan. Into ja paneutuminen aiheeseen tulee selväksi kuulijalle. Ehkä se on myös yksi syy, mikä pitää työssä kiinni. Edelleen.
Teksti ja kuvat:
Kaisa Karlsson
Pienten kuntien elinvoimaa -hanke
Katso myös:
Katja Kaitala: ”Palkkatuki mahdollisti työpaikan, jossa koen onnistuvani”
