Mistä ja miten työntekijöitä suomalaisen ruokatuotannon alkulähteelle? – Antoisasta keskustelutilaisuudesta eväitä markkinointiin ja koulutussuunnitteluun

Julkaistu

Kuva: Etelä-Suomen lomituspalvelut

Sumuisesta ja harmaasta marraskuun alun maanantaista huolimatta Huttulan kabinetti täyttyi puheensorinasta ja osallistujista työvoimansaatavuuteen liittyvässä tilaisuudessamme. Mistä ja miten työvoimaa ja tekijöitä suomalaisen ruokatuotannon alkulähteille eli alueen maatiloille? oli keskustelun teema.

Halusimme kuulla lisää tilallisilta ja tiloilla työskenteleviltä, mitä olisi hyvä huomioida alan koulutussuunnittelussa. Paikalla olijoilla oli myös kokemusta oppisopimusopiskelijasta, jonka opinnot olivat juuri päättymässä. Toivoimme myös alansa parhailta asiantuntijoilta lisäeväitä alan ja koulutuksen markkinointiin.

Mukana oli monipuolinen joukko alalla toimivia ja saimme arvokasta tietoa koulutussuunnittelun ja markkinoinnin tueksi.

Toiveemme toteutui. Saimme mukana olleilta rutkasti arvokasta tietoa ja uusia näkökulmia vaihtelevasta ja monipuolisesta työnkuvasta osana yhteiskunnallisesti tärkeää suomalaista huoltovarmuutta.

Maatilayrittäjien lisäksi mukana oli myös lomitustyötä tekeviä, Etelä-Suomen lomituspalvelut, Mela, MTK, TE-hallinnon edustajia, Koulutuskeskus Salpaus ja meitä kuntien elinvoimatyötä tekeviä.

Tilaisuutemme oli jatkumoa kevään työpajalle Sysmän teatteritalolla ja osa syksyn aikana edennyttä alan koulutussuunnittelua.

Kevään työpajan (Sysmän Teatteritalo 2.5.-23) tuotoksena totesimme alan tarvitsevan imagon kohotusta, alaan tutustumiskoulutusta ja maahanmuuttajien työllistämispolkuja.

Koulutuksen ennakkomarkkinointi käyntiin loppuvuoden aikana

Moni asia keväästä onkin edennyt. Täsmäkampanja alasta peruskouluihin etenee JAMK agronomiopiskelijan opinnäytetyön avulla. Myös oppilaitosten, TE-hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa tehty koulutussuunnittelu tuottaa jo tulosta.

Tavoitteenamme on, että alaan tutustumisen ensimmäisen vaiheen koulutushaku (Maatalousalan perustutkinnon osa, 2kk, 15 osaamispistettä) avautuisi tammikuussa. Koulutus toteutuisi myös työvoimapoliittisena koulutuksena ja Salpauksessa jatkuvana hakuna. Koulutuksen ennakkomarkkinointia pääsemme aloittamaan loppuvuoden aikana.

Toisessa vaiheessa koulutus jatkuisi 4kk jatko-opinnoilla, joista puolet lähiopetusta oppilaitoksessa ja puolet työssäoppimista tiloilla. Puolen vuoden aloitusjaksojen jälkeen alasta innostuneet opiskelijat siirtyisivät suorittamaan koko maatalousalan perustutkinnon loppuun oppisopimusopiskelijana.

Osallistujat löysivät runsaasti hyviä puolia alasta markkinoinnin tueksi.

Alalla runsaasti vetovoimatekijöitä, jos arvot kohtaavat

Koulutusta markkinoidaan monipuolisesti eri kohderyhmät huomioiden kiinnostuksen herättämiseksi ja riittävän hakijamäärän saamiseksi. Myös muita aloittamisen kynnystä madaltavia toimenpiteitä pohditaan vielä hankkeen avulla.

Tilaisuudesta evääksi ja markkinoinnin tueksi meille jäi pitkä lista hyviä puolia ja syitä, miksi alalle kannattaa tulla ja miksi koulutukseen kannattaa hakeutua alan realiteetteja kuitenkaan unohtamatta. Lupaamme, että kuulet näistä kaikista ja muusta aiheeseen liittyvästä lisää loppu- ja alkuvuoden aikana.

Lisätietoa koulutuksesta ja koulutushaun avautumisesta saat seuraamalla tiedotustamme  Nelinvoimaa.fi ja somekanavillamme Facebook ja Instagram.

Maatalousalalla on kova tarve tekijöistä. Pelkästään Etelä-Suomen lomituspalvelut voisi heti työllistää useita työntekijöitä pelkästään Nelinvoimaa -kuntien alueelle.

Kuvat ja teksti: Anne Lahikainen-Aho ja Minna Kekkonen