”Metsurina pärjää, kun viihtyy raivaussahan kanssa metsässä joka kelissä” – Metsäalan työvoimapulaa taklataan täsmäkoulutuksella, joka kiinnostaa laajasti lähialueen ukrainalaisia
Julkaistu
Metsässä ei tarvita vahvaa kielitaitoa, joten metsurin työt sopivat hyvin myös ulkomaalaisille työntekijöille. Metsäalan täsmäkoulutukseen ilmoittautui heti 12 ihmistä.
Suomessa työllistymisen ehtona on usein kielitaito, sillä ilman suomen tai englannin kieltä pärjää harvassa työpaikassa.
Maaseutukunnille tärkeä metsäala on poikkeus, sillä esimerkiksi metsuri ei tarvitse vahvaa kielitaitoa.
– Metsässä eli metsurin oikealla työmaalla ei yleensä puhuta kenellekään. Metsässä pärjää, jos viihtyy yksin raivaussahan kanssa, sanoo lahtelainen metsuri Andrei Simond.
42-vuotias Simond on kotoisin Virosta ja asunut Suomessa vuodesta 2007.
Metsänhoitotöitä, kuten taimien istutusta ja metsän raivausta, Simond on tehnyt vakituisesti kahdeksan vuotta.
Metsurina ei pärjää, jos ei kestä sadetta, pakkasta tai räntää.
Andrei Simond
Simondilla on oma toiminimi, jonka kautta sertifioitu metsuri on työllistynyt aliurakoitsijana Metsänhoito Lehtisen työmaille Päijät-Hämeessä.
– Olen tyytyväinen. Työ on välillä fyysisesti raskasta, mutta tykkään olla metsässä sekä tehdä itsenäistä ja keskittymistä vaativaa työtä, Simond kertoo.
Metsurille on riittänyt töitä ja riittää tulevaisuudessakin, sillä metsäalaa vaivaa huutava työntekijäpula.
Esimerkiksi Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueella tarvitaan vuodessa noin 50 metsuria, jotta kaikki metsänhoitotyöt saadaan sulan maan aikana hoidettua.
Maanantaina Andrei Simond puhui työstään Joutsassa infotilaisuudessa, jossa kerrottiin kiinnostuneille metsureiden tulevasta täsmäkoulutuksesta.
Tilaisuudessa oli läsnä paljon ukrainalaisia, joten Simond toimi tulkkina venäjäksi ja kertoi rehellisesti työolosuhteista metsässä.
Kaikille osapuolille oli iloinen yllätys, että infotilaisuudessa täsmäkoulutuksesta kiinnostuneiden nimilistaan kertyi heti 12 nimeä.
– Metsurina ei pärjää, jos ei kestä sadetta, pakkasta tai räntää. Vasta metsässä oikealla työmaalla näkee, millaista työ todella on, Simond sanoo.
Samoilla linjoilla on Hämeen ammatti-instituutin metsäalan lehtori Antti Tiilola.
– Metsurin työhön kuuluvat erilaiset kelit. Metsuri on aina märkä joko hiestä tai sateesta, mutta se on asennekysymys, Tiilola muistuttaa.
Koulutuksessa mennään oikeasti metsään
Metsurin täsmäkoulutuksen tavoitteena on taklata metsäalan työvoimapulaa eli löytää pikaisella aikataululla uusia työntekijöitä metsänhoitotöihin.
Käytännönläheinen, viiden työpäivän koulutus on marraskuun alussa. Koulutuksen järjestää Pienten kuntien akatemia -hanke ja toteutuksesta vastaa Hämeen ammatti-instituutin Evon yksikkö.
Täsmäkoulutukseen otetaan kuusi osallistujaa, joille järjestetään työvälineet ja tarvittavat kuljetukset.
– Käymme läpi raivaussahan käyttöperusteet, tarvittavat turvallisuusasiat ja menemme metsään tekemään oikeita töitä, Antti Tiilola tiivistää.
Mukana täsmäkoulutuksen suunnittelussa ovat olleet Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ja Metsänhoito Lehtinen.
Kaikille osapuolille oli iloinen yllätys, että infotilaisuudessa täsmäkoulutuksesta kiinnostuneiden nimilistaan kertyi heti 12 nimeä.
Metsätöistä kiinnostuneissa on mukana suomalaisia ja ulkomaalaisia ihmisiä. Valtaosa oli ukrainalaisia, joille kielitaidon puute aiheuttaa muilla aloilla työllistymisongelmia.
Kielitaito on oleellinen perehdytyksessä. Kun ihmiset pääsevät oikeaan työhön kiinni, jokainen on tehnyt työnsä metsässä hyvin.
Jari Yli-Talonen
– Meillä on enemmän kiinnostuneita kuin koulutuspaikkoja, mutta se on hieno tilanne, johon löytyy ratkaisu, lupaa projektipäällikkö Anne Lahikainen-Aho Pienten kuntien akatemia -hankkeesta.
Myös Mhy Päijät-Hämeen johtaja Jari Yli-Talonen on huojentunut, että metsurin työ kiinnostaa laajasti.
– Se on pelkästään positiivinen ongelma. Työntekijöistä on koko ajan pulaa ja eläköityminen vain pahentaa tilannetta, Yli-Talonen sanoo.
Yli-Talosella on hyviä kokemuksia ulkomaalaisista työntekijöistä.
– Kielitaito on oleellinen perehdytyksessä. Kun ihmiset pääsevät oikeaan työhön kiinni, jokainen on tehnyt työnsä metsässä hyvin.
Töitä on vaikka huomenna
Metsänhoitotöitä hoitavat nykyisin pääasiassa alan yritykset. Metsänhoitoyhdistykset tilaavat asiakkaidensa metsiin tarvittavat työt ja yritykset järjestävät paikalle osaavat työntekijät.
– Se on suunta. Meillä on vain muutamia omia metsureita eli 80 prosenttia töistä tilataan ostopalveluina, Yli-Talonen vahvistaa.
Heinolassa toimiva Metsänhoito Lehtinen on yksi metsänhoitoyhdistyksen sopimuskumppaneista. Yrityksellä ei ole työntekijöitä vaan 25 aliurakoitsijaa, joista neljä ulkomaalaisia.
Yrittäjä Jouni Lehtisellä on paljon kielitaitoa perehdyttää ja hoitaa esimerkiksi tarvittavat sertifioinnit. Töitä on.
– Hyvälle metsän raivaajalle, jolla on paperit kunnossa, löytyy oma työmaa huomiseksi, Lehtinen sanoo.
Kuvat ja teksti: Tanja Rihu
Pienten kuntien akatemia -hanke
