”Työllistyminen olisi parasta” – Kati ja muut vapaaehtoiset ovat jakaneet ukrainalaisille satoja kattiloita ja tietoa Suomesta, mutta kielitaidon puute hidastaa kotoutumista ja työllistymistä

Julkaistu

Joutsan kesäasukas Kati Harjuhahto-Madetoja on auttanut loppuvuodesta 2022 alkaen ukrainalaisia uuden elämän alkuun Suomessa. Työllistyminen on monen toive, mutta matkalla on monta mutkaa. Suurin este on kielitaidon puute.

Kati Harjuhahto-Madetoja on auttanut ukrainalaisia loppuvuodesta 2022.

Kun Ukrainan sota alkoi ja Suomeen alkoi tulla ukrainalaisia pakolaisia, Kati Harjuhahto-Madetoja koki, että jotain on tehtävä.
Yhdessä mökkinaapurinsa Tuula Hakalan kanssa Kati oli purkamassa lahjoituskuormia ja perustamassa kirpputoria, josta ukrainalaiset, lähinnä äidit, saivat valita tarvitsemiaan asioita ilmaiseksi.
– Tavarajakelussa oli mukana valtava määrä tavallisia ihmisiä, jotka lahjoittivat kaikkea kattiloista alkaen, jotta ukrainalaiset tuntisivat olonsa tervetulleiksi, Harjuhahto-Madetoja muistelee.

Moni tuli Ukrainasta ihan tyhjin käsin.

Kati Harjuhahto-Madetoja

Omaa tärkeää osuuttaan hoitivat myös Joutsan seurakunta ja SPR.
Ilmaisesta kirpputorista lähti liikkeelle auttamisen vyöry, kun Joutsan vastaanottokeskukseen saapui satoja ukrainalaisia, joita haluttiin auttaa uuden elämän alkuun.
Jo kevään 2023 aikana Kati ja Tuula tavoittivat 129 ukrainalaista vauvasta vanhuksiin.
– Aluksi se oli vain sitä, että ihmiset saavat kokattua ruokaa tai lapset vaatteita päällensä. Moni tuli Ukrainasta ihan tyhjin käsin.

Kati Harjuhahto-Madetojan vapaaehtoistoiminta lähti kirpputorin perustamisesta.

Kun aikaa on kulunut, moni ukrainalaisista on muuttanut paikkakuntaa, mutta yhteys ensimmäisiin suomalaisiin ihmisiin on säilynyt.
– Auttaminen on jatkunut muutoista huolimatta. Se tuntuu hienolta, että luottamus on syntynyt ja kestää paikkakuntien vaihdokset, sanoo Harjuhahto-Madetoja.
Joutsan vastaanottokeskuksen palvelujen piirissä on yhä noin 200 ukrainalaista sekä lisäksi muiden maiden kansalaisia. Kati Harjuhahto-Madetoja tuntee Ukrainasta saapuneiden ihmisten tilanteen hyvin.
– Aluksi osa ukrainalaisista uskoi, että sota loppuu pian ja halusi palata kotiin eikä ollut kiinnostunut esimerkiksi suomen kielestä.
Kääntäjän kautta pärjäsi pakollisten asioiden kanssa. Ukrainalaisista harva osaa edes auttavasti englantia, saati suomea.
– Nyt kielikurssit kiinnostavat eri tavalla, kun esimerkiksi lapset ovat oppineet suomea koulussa, myöntää Harjuhahto-Madetoja.

Kotouttamiseen on kuulunut tutustumista paikalliseen ympäristöön.

Ukrainalaiset ovat monelle työnantajalle mieluisia työntekijöitä, ja asenne ukrainalaisia kohtaan on yleisestikin todella hyvä, mutta työllistämisessä on mutkia matkassa.
Juuri kielitaito on isoin ongelma.
– Ei kukaan opi vierasta kieltä hetkessä, vaikka olisi kielikurssilla, on se sitten englanti tai suomi, Harjuhahto-Madetoja toteaa.
Kati Harjuhahto-Madetoja uskoo, että enemmistöllä ukrainalaisista on aito halu työllistyä Suomeen.

Enemmistöllä ukrainalaisista on aito halu työllistyä Suomeen.

Kati Harjuhahto-Madetoja

Byrokratia ei estä, sillä ukrainalaisilla turvapaikanhakijoilla on tilapäisen suojelun perusteella automaattisesti työlupa tai opiskelulupa. Kaikissa työtehtävissä kielitaitoa ei välttämättä tarvita, mutta muodollisia vaatimuksia on jokaisella alalla.
– Jos hygieniapassi tai tulityökortti täytyy suorittaa ennen työllistymistä, siinä kielitaidon puute voi nousta esteeksi.

Moni tuli Ukrainasta tyhjin käsin ja tavallisille taloustavaroille oli tarvetta.

Kielikysymyksen lisäksi työllistymistä hidastaa julkisen liikenteen puute. Joutsassa Sipilän perhe on lahjoittanut ukrainalaisille tänä keväänä jopa 64 polkupyörää, mutta silläkään ei kaikkialle ole kohtuullista kulkea.
– Maaseutukunnissa välimatkat ovat pitkiä ja harvalla on oma auto. Se on elinvoiman kannalta kestämätön tilanne, kun heikot kulkuyhteydet estävät työllistymisen, Harjuhahto-Madetoja sanoo.

Kaikissa työtehtävissä kielitaitoa ei välttämättä tarvita, mutta muodollisia vaatimuksia on jokaisella alalla.

Kati Harjuhahto-Madetoja

Erityisesti keikkatöitä, kuten siivousta tai pihahommia, olisi ukrainalaisille paljon tarjolla. Moni yksityinen ihminen palkkaisi turvapaikanhakijan heti, jos vain olisi ohjeet, kuinka toimia.
– Palkkaaminen ilman yritystä ei ole yksinkertainen kuvio. Lisäksi turvapaikanhakijat ovat samassa tukiloukussa kuin suomalaiset eli yksikin isompi työkeikka voi viedä pienen vastaanottorahan koko perheeltä, Harjuhahto-Madetoja pahoittelee.

Joutsassa ukrainalaiset ovat osa katukuvaa. Vastaanotto on ollut lämmin.

Kati Harjuhahto-Madetoja on yrittänyt helpottaa ukrainalaisten työllistymistä sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla. Tällä hetkellä työllistyminen on yksittäisten kuntien ja alueiden aktiivisuuden, vapaaehtoistyön ja erilaisten hankkeiden varassa.
Nelinvoimaa-hanke on tehnyt tärkeää työtä järjestämällä ukrainalaisille erilaisia työllistymistä helpottavia täsmäkursseja sekä toimivat rekrytointimessut, joiden kautta useampi ukrainalainen oikeasti työllistyi joutsalaiseen yritykseen, Harjuhahto-Madetoja kiittää.

Ukrainlaiset voisivat helpottaa monien alojen kroonista työvoimapulaa.

Kati Harjuhahto-Madetoja
Ukrainalaisille on Joutsassa lahjoitettu valtava määrä polkupyöriä.

Harjuhahto-Madetoja toivoo valtakunnallista työllistämismallia, jonka avulla ukrainalaiset voisivat helpottaa monien alojen kroonista työvoimapulaa.
Kaikki Nelinvoimaa-alueen kunnat sekä lukuisat muut pienet kunnat tarvitsevat lisää hyviä työntekijöitä esimerkiksi hoitoalalle, palveluihin sekä teollisuustöihin.
– Ukrainalaisten joukossa on innostunutta väkeä juuri näihin työtehtäviin, Harjuhahto-Madetoja näkee.
Toinen iso asia olisi luoda työllistämismalli, joka mahdollistaa yksityishenkilöille helpon tavan toimia tilapäisinä työnantajina.
– Työllistyminen luo sekä elinvoimaa paikkakunnalle että on paras kotouttamiskeino, joten yhtälö kannattaa ratkaista.

Teksti: Tanja Rihu
Kuvat: Henna Siltala, Kati Harjuhahto-Madetoja ja Tuula Hakala

Pienten kuntien akatemia -hanke