Kaksi erilaista yrittäjäpolkua, mutta yhteinen rohkaisuviesti: ”Yrittäjyyttä kannattaa kokeilla pienelläkin paikkakunnalla, kun löytyy innostava juttu”
Julkaistu
Hartolan yrittäjäyhdistyksen aktiivit Päivi Koskela ja Sanni Tuomivirta haluavat kaataa yrittäjyyteen liittyviä myyttejä ja auttavat mielellään uusia yrittäjiä alkutaipaleella, koska elinvoimainen paikkakunta on kaikkien etu.
Vallesmannin keltaisessa talossa on arkipäivänä rauhallinen tekemisen meininki.
Wanha pankkisali – entinen poliisiaseman tila katutasossa – on uudelta nimeltään Vallesmannin Kulma, jonne on kevään korvalla muuttanut kolme uutta yritystä.
Hartolan yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Päivi Koskelan emännöimä monitoimitalo löysi vuokralaisiksi oman kylän yritykset JPS Palvelut, Pyöräpalvelu Ari Kääriäisen ja toiminimen Sanni H.
Hartolan yrittäjäyhdistyksen sihteeri Sanni Tuomivirta kertoo, että yhteiselo on ollut mutkatonta.
Töitä tehdään yhdessä, omillaan, lomittain ja limittäin. Välillä naiset istuvat alas ja hoitavat Hartolan yrittäjäyhdistyksen asioita.
Vaikka naisten yrittäjäpolut ovat erilaiset, ajatukset kulkevat samaan suuntaan. Kaksikko toivoo, että yhä useampi uskaltaa kokeilla yrittäjyyttä.
– Jos on jokin oma, innostava juttu löytyy, oli se sitten täytekakkujen tekoa tai talonmiehen töitä, yrittäjyyttä kannattaa kokeilla ja liikeideaa testata. Jos ei yrittäjyys tunnu omalta tai yritys ei kannata, ei se ole häpeä tai mikään loppu, Koskela muistuttaa.
Yrittäjäksi yhdessä yössä
Päivi Koskela tunnetaan parhaiten Hartolan Linnahotellin entisenä yrittäjänä.
Koskela teki pitkän työuran Vierumäellä hotelli- ja ravintolapuolen johdossa, kunnes luopui työstään 21 vuoden jälkeen ja muutti 2010 takaisin lapsuusmaisemiinsa Hartolaan.
Yrittäjäksi Koskela lähti itselleenkin yllätyksenä, yhden yön mietinnän jälkeen. – Se oli huima päätös. Aloitimme täydellä remontilla ilman varmuutta tulevasta.
Toisaalta taustatyö oli tehty hyvin, starttirahaa myönnettiin ja vahva kokemus matkailualalta rohkaisivat.
– Meillä on perheessä aina ollut yrittäjyyttä. Vanhemmilla oli Hartolassa kauppa jo silloin, kun olin koulutyttö. Myös veljeni ja mieheni ovat yrittäjiä.
Koskela pyöritti Linnahotellia seitsemän vuotta, erittäin menestyksekkäästi, kunnes rakennusten omistaja irtisanoi vuokrasopimuksen.
Juuri samana vuonna Koskela oli valittu Hartolan vuoden yrittäjäksi, Hartolan markkinamestariksi ja saanut valtakunnallisen Visit Finland -palkinnon.
– Olihan se kova paikka, mutta eteenpäin on mentävä.
Koskela jatkoi yrittäjänä, muun muassa asiantuntijatehtävissä Vuohelan Herkussa ja Tainionvirran matkailun yritysryhmähankkeessa sekä myöhemmin Vallesmannin keltaisen talon monipuolisen toiminnan parissa.
– Nyt olisin jo lähellä eläkeikää, mutta haluan vielä kantaa omat korteni kekoon yrittäjänä ja antaa kokemukseni käyttöön lähiseudun puolesta, Koskela sanoo.
Yrittäjyys tuo joustavuutta elämään
Sanni Tuomivirran isän perustama monialayritys JPS Palvelut puolestaan veti syntyperäisen hartolalaisen yrittäjäksi kolmikymppisenä.
JPS Palvelut pyörittää Kukonnotkon leirikeskusta Heinolassa sekä tarjoaa Hartolassa ja lähikunnissa siivouspalveluita yrityksille ja yksityisasiakkaille sekä ateria- ja juhlapalveluita.
Idea yrittäjyydestä syntyi äitiysloman ja opintovapaan aikana nelisen vuotta sitten.
– Tykkäsin työstäni kaupan alalla, mutta yrityksen pyörittäminen tuntui omalta jutulta. Ajattelin kokeilla, koska työntekijäksi pääsee aina takaisin, jos ei onnistu.
Tuomivirran toinen yritys, toiminimi Sanni H, tekee taloushallintoa, kirjanpitoa ja juridisia asiakirjoja.
Lisäksi puoliso Ari Kääriäisellä on oma yritys, joka myy ja huoltaa polkupyöriä, rollaattoreita ja muita kulkupelejä.
– Tekemistä riittää, mutta yrittäjyys tuo arkeen sellaista joustavuutta, että muun elämän pyörittäminen helpottuu, Tuomivirta miettii.
Pienen paikkakunnat edut
Pienellä paikkakunnalla yrittäjyys on melkein oma lajinsa. Markkinatilanne on erilainen kuin isossa kaupungissa, koska asiakkaita on vähemmän mutta niin on tekijöitäkin.
Sanni Tuomivirta myöntää, ettei ole koskaan pelännyt, etteikö töitä olisi.
Toimintaympäristö on myös otettu huomioon – JPS Palvelut on monipuolistanut ja laajentanut palveluitaan ja tarjoaa palveluita Hartolan lisäksi naapurikunnissakin.
Pienissä pitäjissä yritys henkilöityy, se on selvä.
Sanni Tuomivirta
Toisaalta on ominaista, että oman kylän yrityksiä – ja yrittäjinä toimivia ihmisiä – tuetaan mielellään.
– Pienissä pitäjissä yritys henkilöityy, se on selvä. Mutta itsekin ostan kaiken mahdollisen joko Hartolasta tai naapurikunnista, Tuomivirta sanoo.
– Hartolassa on paljon ihmisiä, jotka haluavat palveluita juuri JPS Palveluilta, koska Sanni on yrittäjänä. Juuri oman kylän yritysten laaja-alainen suosiminen on pelkästään fiksua, koska elinvoimainen paikkakunta on kaikkien etu, Koskela komppaa.
Yrittäjyys yleistyy väistämättä
Hartolalaiset yrittäjänaiset ovat yhtä mieltä siitä, että yrittäjyys on tulevaisuudessa yleisempi keino työllistää itsensä.
Työelämä pirstaloituu, työsuhteiden luonne muuttuu ja yhä useamman ihmisen toimeentulo tulee monista lähteistä, kuten yrittäjyyden ja palkkatyön erilaisista yhdistelmistä.
JPS Palveluiden työntekijä Sanna Valjakka on aito esimerkki – osa-aikaisen palkkatyönsä lisäksi Valjakka pyörittää sivutoimisesti omaa yritystään.
– Se on tulevaisuuden suunta ja erityisesti pienillä paikkakunnilla väistämätöntä. Yrittäjien väliset yhteistyöt ja yritysryppäät, jota esimerkiksi rakennusala käyttää paljon, lisääntyvät jatkossa, Päivi Koskela uskoo.
Yrittäjyyden yleistyminen on tulevaisuuden suunta ja erityisesti pienillä paikkakunnilla väistämätöntä.
Päivi Koskela
Yrittäjyyden yleistyminen voi olla yksi ratkaisu myös kasvavaan työvoimapulaan.
Sanni Tuomivirta ei näe mitään estettä, miksei esimerkiksi JPS Palvelut voisi lisätä yrittäjiltä ostettavien palveluiden määrää, mikäli sopivia tekijöitä löytyy.
– Esimerkiksi osa-aikaisissa tai erityisemmissä työtehtävissä voisi olla helpompi ostaa työ yrittäjältä kuin rekrytoida oma työntekijä.
– Yrittäjyyden etuna on nimenomaan se, että voi tehdä töitä osaamisensa mukaan moneen paikkaan yhtä aikaa, Koskela havainnollistaa.
Myytit joutavat roskakoriin
Yrittäjyyteen liittyy edelleen ihmisten mielikuvissa vanhakantaisia, vääriä myyttejä, jotka Koskela ja Tuomivirta haluavat heittää roskakoriin.
Yksi tiukimmista istuvista on juuri se, että yrittäjä voi tehdä vain sitä kerran päätettyä työtä, ja sitä on tehtävä 365 päivää vuodessa ilman vapaita tai lomia.
– Loputon työtaakka ei ole tai saa olla kenenkään yrittäjän tavoite, koska se ei ole mikään meriitti, Koskela korostaa.
– Kaikista turhista rajoista kannattaa luopua ja olla avoin. Yrittäjä voi tehdä tänään omaa juttuaan, olla huomenna kollegan työntekijänä ja ensi kesänä muualla.
Loputon työtaakka ei ole tai saa olla kenenkään yrittäjän tavoite, koska se ei ole mikään meriitti.
Päivi Koskela
Toinen kaadettava myytti ovat yrittäjäyhdistyksiin liittyvät asenteet. Yrittäjäyhdistyksen sihteeri Tuomivirta korostaa, ettei kyseessä ole salaseura tai kuppikunta.
– Kaikki yrittäjäyhdistyksen tapahtumat ovat avoimia ja meillä on vilpitön halu auttaa jokaista aloittavaa yrittäjää tai yrittäjyydestä kiinnostunutta. Meillä on käytössä tietotaitoa, kuten vaikka Päivin valtava kokemus, ja mielellämme jaamme sitä osaamista, Tuomivirta sanoo.
Päivi Koskela muistuttaa, että yritysten tukimuotoja ja rahoituskanaviakin on nykyisin paljon. Jos esimerkiksi taloudellinen tilanne huolettaa, kannattaa kysyä neuvoja.
– Erilaisia kehittämisrahoja on jaossa ja ne kannattaa käyttää hyväkseen. Me olemme käytettävissä ja jos me emme auttaa, osaamme ainakin ohjata eteenpäin omiin verkostoihimme, Koskela vahvistaa.
Teksti ja kuvat: Tanja Rihu.
Pienten kuntien akatemia järjestää tulevan kuukauden aikana matalan kynnyksen keskustelutilaisuudet yrittäjyydestä kiinnostuneille, yritystoimintaa suunnitteleville tai yrittäjyyden alkumetrejä ottaville kaikissa kunnissa. Tilaisuuksissa kerrotaan uusista aloittavan yrittäjän tukimuodoista. Ensimmäisenä on Hartolan tilaisuus, joka järjestetään 16.5. Lue lisää Tapahtumat – Nelinvoimaa.
